perjantai 1. joulukuuta 2017

Juhlatunnelmia

Lievestuoreen Kisa 90-vuotta -  25.11.17 klo 14.00

Seuran juhlavuosi huipentui pääjuhlaan. Laukaan kunta oli antanut Tervamäen koulun salin seuran käyttöön juhlan järjestämiseksi ja se puettiin juhla-asuun varhain lauantai-aamuna.

Kutsuvieraat saapuivat ensimmäisenä ja onnitteluita oli vastaanottamassa seuran puheenjohtaja Päivi Manninen.

Puheenjohtaja vastaanottaa Laukaan kunnan onnittelut. Onnittelemassa Seppo Virta


Ovimiehinä toimi Kisan jalkapallojunnuja G-poikien joukkueesta ja narikassa palveli D-tyttöjen joukkueen pelaajia sekä vanhempia.

Vieraille tarjottiin kakkukahvit ja sen lomassa vaihdettiin kuulumisia. Vieraita oli saapunut paikalle kauempaakin ja monilla edellisestä kohtaamisesta oli vierähtänyt useampi vuosikymmen. Jälleennäkemiset olivat lämpimät. Saatiinpa juhlassa myös vanhaa materiaalia (mm. valokuvia) menneiltä vuosilta seuran arkistoihin.

Kakun juhlaan oli leiponut Lempileivos ja tarjoiluavuksi oli saatu Lievestuoreen yläkoulun oppilaita, joiden luokkaretkikassaa Lions Club Lievestuore tarjoutui kartuttamaan kiitokseksi avusta.

Klo 14 alkoivat juhlallisuudet Tervamäen koulun salissa.
Puheenjohtaja Manninen piti tervetulopuheen, jonka jälkeen kunnan tervehdyksen lausui vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta. Juhlapuheen piti Eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen maalaten kuvaa suomalaisesta urheilun historiasta tähän päivään ja peilaten valtakunnallisia tapahtumia Lievestuoreen kylän elämänmenoon vuosien varrella. Seuran roolia kylän yhteenkokoajana ja kaiken ikäisten liikuttajana väläyteltiin niin Pekkarisen, kuin muidenkin puhujien pohdinnoissa.

Juhlapuheen piti Mauri Pekkarinen (Kuva: Kari Lamberg)


Juhlassa palkittiin aiemmat puheenjohtajat, seurassa aktiivisesti toimineita (valmentajia, puuhamiehiä ja -naisia sekä erilaisia talkoolaisia), menestyneitä kisalaisia tai Kisasta lähtöisin olevia urheilijoita viime vuosilta sekä seuran jäsenten nimeämiä aktiivisia henkilöitä (Kisalaiset kiittää -palkinto). Palkintoja olivat jakamassa puheenjohtaja Manninen sekä juhlavuoden pääyhteistyökumppanin Lumme Energian hallituksen jäsen Sakari Ainali.

Kaikki jaostot olivat saaneet nimetä, keitä kyseisen lajin piirissä toimineita haluaisivat muistaa. Lisäksi kaikilla seuran jäsenillä oli mahdollisuus nostaa kuka tahansa seuran historiasta palkittavien joukkoon. Seuran historia on pitkä ja lajikirjo on ollut huima. Sen vuoksi myös aktiivisia tekijöitä ja urheilijoita on ollut mahtava määrä. Juhlatoimikunta ja seuran jaostot tekivät parhaansa kootessaan tätä palkittavien henkilöiden listaa.

Entiset puheenjohtajat:  


Seppo Etu-Prami, Aimo Leminen, Risto Kalermo, Jorma Jolanki, Kaija Hihnala, Timo Koivuniemi, Arvo Nalli, Martti Kokko, Hannu Luostarinen, Sami Ijäs, Markus Laakkonen, Mika Jokela

Seuran entisiä puheenjohtajia (Kuva: Kari Lamberg)

Viime vuosien menestyneet kisalähtöiset urheilijat:

Aki Kolari, kisalähtöinen salibandypelaaja, pelannut Happeen A-pojissa SM-sarjaa ja pelaa miesten SM-sarjassa Kuopion Welhoissa tänä päivänä
Eino Heinonen, kisalähtöinen salibandypelaaja, voitti nuorten MM-kultaa salibandyssä Ruotsissa pelaten maajoukkueessa ykkösketjussa, pelaa Happee Steamers-joukkueessa, miesten salibandyn 2. divisioonassa
Olli Kiiveri, kisalainen pesäpallopelaaja, pelannut pesäpalloa Superissa asti, Kisan tämänhetkisen nousun taustalla
Immo Kiiveri, kisalainen pesäpallopelaaja, pelannut pesäpalloa Superissa asti, Kisan tämänhetkisen nousun taustalla
Kasperi Laasonen, kisalainen pesäpallopelaaja, voittanut junioreiden SM-kultaa
Alex Leinonen, kisalainen pesäpallopelaaja, voittanut junioreiden SM-kultaa


Menestyneitä kisalaisia ja kisalähtöisiä urheilijoita (Kuva: Kari Lamberg)

Aktiiviset seuratoimijat: 

Päivi Salo, Pete Heinonen, Hannu Pusa, Mikko Häkkinen, Eeva-Maija Hytönen, Matti Montonen, Niina Lahtonen, Tanja Suoninen, Veikko Ijäs, Seppo Kauppinen, Ismo Natri, Jari Suuronen, Markku Huotari, Taisto Raatikainen, Matti Turunen, Pekka Rajala, Matias Hänninen, Irma Laitinen, Riitta Puikkonen, Seppo Kesonen, Tapani Mäkinen, Pentti Jääskeläinen, Arvi Partti, Risto Hokkanen, Hannu Kiiveri, Tauno Poikolainen, Tero Majuri, Simo Kovanen, Markku Pääkkönen, Pekka Luhanko, Heimo Hautajoki, Erkki Turunen


Aktiivisia kisalaisia (Kuva: Kari Lamberg)

Kisalaiset kiittää-palkinto (perustelut ovat seuran jäsenten kirjaamia):

Taisto Raatikainen, Aktiivista seuratoimintaa Kisalan kentältä tähän päivään!
Matti Turunen, Entinen pelaaja, junioripesäpallovalmentaja ja lisäksi osallistunut erittäin aktiivisesti Kisan historiatietojen ja muun materiaalin keräämiseen juhlavuoden aikana
Arvi Partti Arvi on ollut pitkään väsymätön talkoolainen monissa kisan tapahtumissa. Arvi on myös nuorempana edustanut Kisaa monissa lajeissa
Janne Nummela Janne on käyttänyt erittäin merkittävästi omaa aikaansa jalkapalloa pelaavien lasten hyväksi Lievestuoreella. Lisäksi hän on käynnistänyt lasten jalkapallon seuratoiminnan, joka on kasvanut yhdeksi suurimmaksi lasten liikuttajaksi Liepeellä.
Sanni Marttinen Sanni on nostanut etenkin lasten-ja nuorten toiminnan tälläkylällä aivan uusiin svääreihin. Toimintaa on todella monipuolisesti ja lapset ovatkin innokkaasti tulleet mukaan toimintaan. Myös internet-päivitys/tiedotus asiat hoituvat rivakkaasti, jossa nuorempiväestö hengailee nykyään. On instagramia, facebookkia, snäpchättiä. Todella arvokasta vapaa-ehtoistyötä joka todellakin vie aikaa lapsiperheen-äidiltä. Sanni myös ideoi uusia hauskoja tapahtumia lasten Liikunta-passiin liittyen, joka aivan mahtava juttu sekin! Muistetaan arvostaa myös Nuoria ja tuoreita "tapauksia", jotka pitävät omankylän vireessä!

Valokuvaajana juhlassa toimi Kari Lamberg. Lisää kuvia juhlasta

Kiitos kaikille juhlajärjestelyihin osallistuneille, kaikille kanssamme juhlineille ja seuran juhlavuotta muistaneille!

Tavataan tapahtumissa ja pelikentillä!

 

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Seuran puheenjohtajat

Laukaa-Konnevesi-lehden toimitus teki juhlavuoden toimikunnan toiveiden mukaisesti juhlavuoden liitteen, joka julkaistiin 1.11. Liite sisälsi katsauksen menneeseen mm. Kisapurren, pesäpallon ja seuran monitoimimiehen Arvin kautta. Nykyinen puheenjohtaja Päivi Manninen sai myös oman puheenvuoronsa, jossa kuvaili seuran tilaa nyt ja näkymiä tulevaan.

Laukaa-Konnevesi-lehdessä julkaistiin 1.11. Kisan juhlaliite. Kuvassa puheenjohtaja Päivi Manninen.


Päivi liittyi keväällä 2017 vuosikokouksessa pitkään puheenjohtajien ketjuun, jota nyt pääjuhlan kynnyksellä on purettu auki. Harmiksemme joidenkin vuosien tiedot ovat kadonneet tai hämärän peitossa ja täyttä varmuutta puheenjohtajasta ei ole. Selvitystyö jatkuu ja siinä te seuran entiset ja nykyiset jäsenet voitte olla avuksi.

Lievestuoreen Kisa ry:n puheenjohtajat:


Paul Hurme              1927-28
Lauri Ellilä                 1929-34
Yrjö Heino                1935-36
John Korhonen        1937-38
Toivo Kallio              1939-40
Ensio Nuuttila           1941-44
Emil Kosunen           1945-46
Risto Hyvärinen        1947
Onni Herranen          1948-49
Risto Hyvärinen        1950-52
Vilho Piiparinen         1953-55
Pentti Ahonen           1956
Eino Marttinen          1957-67
Kari Halinen             1968-76
Seppo Etu-Prami       1977-78
Aimo Leminen         1979-82
Risto Kalermo          1983-84
Seppo Etu-Prami       1985
Jorma Jolanki           1986-87
Kaija Noronen          1987-88
Timo Koivuniemi      1989
Seppo Etu-Prami       1990-91
Arvo Nalli                1992-94
Martti Kokko           1995-96

Kaija Vähärautio      2002-03
Hannu Luostarinen   2004
Sami Ijäs                  2006-07
Markus Laakkonen   2008-09
Mika Jokela             2010-16
Päivi Manninen       2017-


perjantai 3. marraskuuta 2017

Tervetuloa 90-vuotisjuhlaan 25.11. Tervamäen koululle

Ohjelma:


klo 13:30 Kakkukahvit kaikille
klo 14:00 Juhla alkaa
Juhlapuhe: Eduskunnan 1. Varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen
Palkitsemiset, musiikkiesityksiä

Tervetuloa!



keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Historiaa, osa 6: Nimimuutoksia

Kisa, Toive ja Ysi5

Vuonna 1995 Kisan ja Toiveen johtokunnat kokoontuivat keskustelemaan yhteisen nimen alle siirtymisestä, jonka avulla saataisiin vahvistettua kylän urheilutoimintaa ja kyettäisiin entistä paremmin valjastamaan aktiiviset ja tarmokkaat toimihenkilöt seuratoimintaan mukaan. 




Vanhat poliittiset ideologiat nostivat vielä hetkeksi päätään, ja kumpikaan vanhoista nimistä ei vielä tässä vaiheessa käynyt, joten 14.6.1995 perustettiin uusi urheluseura Ysi-5. 



Kyläläiset eivät kuitenkaan innostuneet uudesta, vaikeaselkoisesta ja abstraktista nimestä joten yhdistyneen seuran nimi muutettiin jälleen Lievestuoreen Kisaksi vuonna 2005.



maanantai 4. syyskuuta 2017

Olympiavuosi 1952

Vuoden 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Olympiatuli kuljetettiin Suomen halki, Pallastunturilta Helsinkiin.

Olympiasoihtuviesti


"Olympiatulta kuljetti yhteensä 1680 juoksijaa, jotka olivat urheiluseurojensa aktiivijäseniä tai vanhoja mestareita. Lisäksi tuhannet juoksivat mukana soihdun saattueissa ja osallistuivat soihtujuhlien järjestelyihin reitin varrella. On laskettu, että soihtuviesti tavoitti noin miljoona ihmistä eli neljäsosan Suomen silloisesta väestöstä" (1) 

Soihtu kulki Laukaassakin ja myös lievestuoreelaisia oli mukana. Yhteiskoulun Kilta -sivulla on julkaistu kuvia ja muistelmia tästäkin ikimuistoisesta tapauksesta. Jos muistat, mistä soihdun reitti Laukaassa kulki, lähetä viestiä osoitteeseen lievestuoreenkisa@gmail.com.

Oheinen kuvakokoelma olympiasoihdun välittäjistä on Sirkka Luukkasen (os. Salli) albumista.

Kuvassa Olympiasoihdun välittäjiä.


Keskellä kopio vuoden 1952 soihdusta. Kuva: Sanni Marttinen

Muuta aiheesta:
Harvinainen Helsingin soihtu (https://yle.fi/uutiset/3-7750682)
Tietoa soihdusta (http://www.urheilumuseo.fi/Nayttely/soihtu.html)



Oman kylän olympiavoittaja

Vuoden 1952 Olympialaisista on mainittava tietenkin Sylvi Saimon kultamitali melonnasta. Ylen Elävä Arkisto -äänitallenteena voi kuunnella selostuksen kilpailusta sekä muistoja kilpailutunnelmista Sylvin itsensä kertomana vuonna 1972.

Kotiinpaluu Olympialaisista. Sylvi Saimo Lievestuoreen asemalla (kuvaaja ei tiedossa).

Lähteet:
(1) Soihtuviesti Urheilumuseon sivuilla: https://verkkokauppa.urheilumuseo.fi/fi/urheilukuvia/soihtuviesti-1952.html

Mitä muistoja sinulla on olympiavuodesta 1952?

Lähetä muistosi osoitteeseen: lievestuoreenkisa@gmail.com tai kommentoi tämän blogikirjoituksen alapuolelle.

 



 

torstai 17. elokuuta 2017

Tunnelmia Kisakarnevaalista

Säänkin puolesta monipuolinen Kisakarnevaalipäivä vietettiin lauantaina 5.8. Päivän aloittivat lentopallopelit satamassa ja Liisan Hölkkä kylän raitilla.

Hölkkä oli osa Koko Suomi Kiittää hanketta ja sen hengessä reitti suunniteltiin kulkevaksi Männikön palvelutalon kautta. Palvelutalon aulaan pystytettiin kisakatsomo ja kilpailijoille mehutankkauspiste. Yksilökisassa miesten sarjan voiton vei Otto Heimonen ja naisten sarjassa Tuija Manninen. Hupailu-joukkuesarjan voitti Mikon Klaani. Muut mukana olleet joukkueet: Lievestuoreen Yrittäjät, Kisan Pallotytöt ja Kisa Pirkot. Hupailusarjan joukkueet olivat pukeutuneet karnevaalihengessä ja kylän raitilla nähtiin värikästä sakkia.

Pallotytöt

Lentopallokaksinpelien voiton vei Valkolan pojat (Tero ja Mika Arkko). Toiseksi tuli VETI (Veli-Matti Ylikangas ja Timo Vehviläinen).
Sekapelit voitti Sekalainen setti (samaiset Arkon pojat, Seija Launonen ja Tanja Suoninen), toiseksi tuli Leppä (Jukka Seppälä, Mikael Paahto, Maarit Seppälä ja Ulla Bruce).

LiisanHölkän osallistujat palkittiin Kisa-näyttelytilassa, jossa näyttely oli auki karnevaalin ajan klo 10-14. Näyttelyssä kävi karnevaalipäivänä iso joukko vieraita. Eikä vähiten siksi, että Matti Turunen oli organisoinut 1960- ja 70-luvulla pesäpallotoiminnassa mukana olleiden tapaamisen Kisakarnevaalipäivälle.



Kisa-näyttely oli auki myös Kisakarnevaalipäivänä

 Näyttelystä kuvattu video alla.


Karnevaalipäivänä oli myös mahdollisuus pelailla jalkapalloa satamassa ja torilla pääsi osallistumaan frisbeegolf-puttikisaan.

Pesäpallopeli alkoi klo 14 ja Kisan vastustajaksi saapui Muhoksen Pallosalamat. Kuvia ja peliraportit Kisan peleistä voi käydä katsomassa kotisivuilta. Pelilinkkiä klikkaamalla pääsee aina kyseisen pelin raporttiin ja kuviin.

Ilta jatkui Liisan Pubissa jatkoilla Kisa-tietokilpailun merkeissä.

Kiitos mukana olleille ja järjestelyihin osallistuneille!



maanantai 17. heinäkuuta 2017

Monipuolinen Kisakarnevaali 5.8.

Elokuun alussa juhlitaan!
5.8. järjestettävä Kisakarnevaali tarjoaa tekemistä ja näkemistä kaikille.

Lentopallon ystävät voivat suunnata satamaan, jossa käynnistyy jo klo 9 lentopalloturnaus. Päivän aikana pelataan kolmessa sarjassa ja ratkaistaan Laukaan kyläkuntien mestaruus.

Klo 10 lähtevät matkaan Liisan Hölkkään hikoilijoiden sarjaan osallistuvat juoksijat. Kilpailumatka on 4 km ja hikoilijoiden sarja juostaan yksilökisana. Sen jälkeen hölkkäreitille lähetetään hupailijat, jotka voivat osallistua yksilöinä tai 3-10 hengen joukkueena. Mielikuvitusta kannattaa käyttää pukeutumisessa, sllä siitä saa hyvitystä suoritusaikaan. Reitti kulkee mm. Männikön palvelutalon kautta, jonka pihalla on tankkauspiste osallistujille ja myös Männikön kisakatsomossa kannustaville. Kisakatsomo pystytetään "Koko Suomi Kiittää"-hankkeen hengessä; haluamme Suomen juhlavuoden kunniaksi kiittää Lievestuoreen ikäihmisiä.

Torillakin tapahtuu: frisbeegolf-puttikisa tarjoaa mukavaa ajanvietettä klo 12-14 ja enne sitä sataman suunnalla pääsee potkimaan jalkapalloa klo 10-12 non-stop-pelikentälle.

Kisa-näyttely, joka avaa ovensa jo 25.7. tiistaina, on auki myös Kisakarnevaalipäivänä osoitteessa Liepeentie 11.

Klo 14 on syytä suunnata kohti Liikuntapuistoa, jossa pääsee seuraamaan ykköspesistä. Lievestuoreen Kisa kohtaa viimeisessä runkosarjan kotipelissä Muhoksen Pallo-Salamat.

Ja eipä olisi Kisakarnevaali mitään ilman virallisia jatkoja. Liisan Pub avaa ovensa jo klo 17 ja siellä pääsee osallistumaan karaoken lisäksi myös Kisa-aiheiseen tietokilpailuun.

TERVETULOA!

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Muistot talteen ja esille

Materiaalia juhlavuoden käyttöön

Oheisen lomakkeen avulla voit kertoa omat Kisamuistosi ja ilmoittaa, jos sinulla on Kisa-näyttelyyn soveltuvaa materiaalia (peliasuja, palkintoja, valokuvia tms.).

Voit myös avata lomakkeen uuteen ikkunaan

Suuri kiitos kaikille muistojen kokoamiseen osallistuville! :)



tiistai 20. kesäkuuta 2017

Vanhat pelivarusteet

Kurkistuksia historiaan


Otteita seuran pöytäkirjoista:

23.4.45 päätettiin että seura hankkii tarvittavan määrän jalkapallokenkiä, jäsenten omia kenkiä korjataan seuran laskuun. Hankintoihin on varattu 7000mk.
21.4.51 päätettiin hankkia urheiluaiheisia filmejä esitettäväksi seuran voimisteluilloissa. Samassa kokouksessa päätettiin antaa tehtäväksi O. Herraselle hankkia jalkapallojaostolle palloja 3 kappaletta, sekä jalkapallokenkiä (kumisia) 13 paria.
17.2.53 Vuoden 1952 pallojaosto velvoitettiin hankkimaan (ei seuran varoilla) kaksi jalkapalloa huolimattomuutensa takia hukkaamien tilalle.

Varusteet olivat tuohon aikaan erilaisia, kuin nykyisin. Urheilumuseon sivulla esitellään vanhoja esineitä, joita voi tarkastella 3D-näkymässä. Käy katsomassa, miltä näyttää jalkapallokenkä 30- ja 40-luvuilla. Tai millaisella pallolla pelattiin Suomi-Italia-maaottelussa 30-luvulla.


Vanhat pelivarusteet näyttelyyn?


Juhlavuoden yksi tavoitteista on koota tilapäinen näyttely Kisaan liittyvistä palkinnoista, valokuvista ja muusta materiaalista. Valokuvien ja voitettujen palkintojen lisäksi mielenkiintoisia väläyksiä menneisyydestä tarjoavat vanhat peliasut ja muut varusteet.

Jos omistat esimerkiksi verkkapuvun, vanhan pesäpalloräpylän tai mitä tahansa harrastamaasi lajiin kuuluvaa materiaalia ja olisit valmis lainaamaan sen näyttelytarkoituksiin, ota yhteyttä kommentoimalla tämän kirjoituksen alle (klikkaa "Ei kommentteja" ja kirjoita avautuvaan kenttään oma viestisi) tai lähetä sähköpostia lievestuoreenkisa@gmail.com

Kisan lentopallon B-juniorit ja uudet pelipaidat 80-luvun alussa. Lisää lentopallokuvia 80-luvulta on koottu sivulle Kisa kuvina ja videoina

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Kisan kesäleirit

Sää oli aina kaunis ja lämmin...

Olemme saaneet muutaman muiston myös Kisan kesäleireistä 50-60-luvuilta.

Muistelijoiden mukaan leirit kestivät parista päivästä viikkoon ja leiripaikkoina olivat ainakin Hyyppää, Kirvessaari sekä Laukkavirran/Kuusveden Kirkkoniemi, jonne mentiin Sahijokea pitkin (kuva).

"Mieleen jäivät joen hiekkatörmät täynnä törmäpääskyn suuaukkoja, joita ihmeteltiin joukolla. Kirkkoniemessä oli talousrakennuksiakin, mutta telttakylässä me asuttiin. Kävimme tutustumassa läheiseen Hartikan kirkon raunioihin(1500-luvun lopulla rakennettu).Siellä lapsen mielestä tunnelma oli kalmistomainen, historian havinaa menneiltä sukupolvilta läsnä.. ja mielikuvitus laukkasi." (Anneli Aivio)

"Muutaman yön siellä vietimme samaan tapaan kuin ikään partiolaiset. Maitoa haettiin vastarannan talosta, josta minun puolisoni on kotoisin. Mukava yhteensattuma." (Raili Hytönen)

Kirkkoniemeen oli pitkä matka: Lievestuoreenjärven toiseen päähän ja Sahijokea pitkin Kuusvedelle.


Leiriläiset kuljetettiin määränpäähän moottoriveneen vetämällä proomulla. "Proomussa oli korkeat reunat, joten maisemien katselu vaati erityisjärjestelyjä. Leireillä oli telttamajoitus ja ystävykset hakeutuivat omiin telttaporukoihinsa. Telttojen välillä oli erilaisia kilpailuja, ja luovuutta sai käyttää vapaasti oman teltan ympäristöä koristellessa, esim.viriteltiin mukeille telineitä oksista." (Anneli Aivio)

Leireillä oli valvoja/valvojia sekä emäntä huolehtimassa ruokapuolesta.
Leirit ja niillä tapahtuneet sattumukset ovat syystäkin jääneet varmasti monien mieleen. Ja muistoissa leiripäivien "sää oli tietysti aina kaunis ja lämmin, kuten lapsuudenkesiin kuuluukin".

Kaikki muistelut luettavissa kokonaisina sivulla Muistoja Kisasta ja Kisapurresta

Onkohan kenelläkään kuvia leireiltä? 

Otamme kuvia ja tarinoita vastaan sähköpostitse: lievestuoreenkisa@gmail.com tai postin kuljettamana. Ota yhteys yhteydenottolomakkeen kautta ja jätä soittopyyntö, niin otamme yhteyttä.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Lajiesittelyssä: Jalkapallo


Lievestuoreen Kisan jalkapallojaosto

 

Historiaa

Pesäpallon ohella jalkapallo on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenien ajan. Vuosikertomuksesta v.1945 voidaan lukea seuraavaa: Seuran epäviralliseen toimintaan on myös kuulunut jalkapalloilun harrastus, mutta tänä vuonna seuran liityttyä Suomen Palloliittoon, on sekin siis virallinen toimintamuoto. 
 

Erkki Turunen kertoo muisteluissaan vuosikertomuksessakin mainitusta valmennuskurssista: "Vuonna 1945 Lievestuoreella järjestettiin jalkapallon valmennuskurssi, jossa oli noin 50 osanottajaa. Ohjaajana kurssilla oli Suomen Palloliiton päävalmentaja ruotsalainen Axel Mårtesson. Hänellä oli tulkki mukana. Kurssin osanottajat olivat ympäri maata. Kisalan kenttä oli tuolloin ainoa jalkapallon nurmikenttä Keski-Suomessa." (1)

Jalkapallon, kuten Kisan muidenkin lajien suosio, on elänyt aaltomaisesti. Välillä jalkapallotoiminta hiipui kokonaan ja se on ollut myös osana palloilujaostoa.

Jalkapallojaosto ja lajin suosio 2010-luvulla


UKK-insituutin (v.2009-2010) tekemän aikuisten liikuntatutkimuksen mukaan suosituimpia urheiluseuroissa harrastettuja lajeja aikuisten (19-65-vuotiaiden) keskuudessa ovat viime vuosina olleet voimistelu (SVoLi), jalkapallo, jääkiekko sekä salibandy. Nuorten liikuntatutkimus (3-18-vuotiaat) osoittaa, että lasten keskuudessa eniten harrastajamääriä ovat keränneet samat lajit, mutta jalkapallo on kirkkaasti suosituin (vuonna 2010 noin 104 000 säännöllistä seuraharrastajaa) (2) ja (3)

Myös Kisan lapsijäsenten keskuudessa jalkapallo on hittilaji. Kun ensimmäinen futiskoulu aloitettiin 2013, siihen osallistui 50 lasta ja 8 aikuista. Ensimmäisenä kesänä ei vielä osallistuttu pelitoimintaan mutta kesän lopussa oli selvää että ensi kesänä lähdetään pelaamaan. Nykyinen Jalkapallojaosto perustettiin vuonna 2014.

Tänä vuonna jo viidettä kertaa peräkkäin järjestettävään jalkapallokouluun osallistuu lähes 30 lasta. Jalkapallokoulun lisäksi Kisalla on neljä juniorijalkapallojoukkuetta, jotka pelaavat kesällä 2017 Keski-Suomen pienkenttäsarjoissa.



Tervetuloa kotiturnauksiin kannustamaan futisjunnuja!


Jalkapallojaoston toimintaan voit tutustua tarkemmin seuran kotisivuilta

Lähteet
(1) Erkki Turusen urheilumuistoja
(2) Kansallinen liikuntatutkimus. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry ym. 2009-2010
(3) Liikuntatutkimus, lapset ja nuoret. Nuori Suomi ry, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry ym. 2009-2010

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Poimintoja pesäpallomuistoista 60-luvulta


Lievestuoreella oli pelattu miesten pesäpalloa hyvällä menestyksellä jo vuosia ja keväällä 1966 aloitettiin myös juniorivalmennus.

"Kymmenen vuoden ikäisten poikien valmentajina olivat Matti Turunen ja Heimo Hautajoki. Pesäpallo-ottelut ja harjoitukset pidettiin Lievestuoreen keskustassa olevalla Kisan kentällä. Kenttä oli nurmikenttä missä oli juoksurata ja takakentällä moukaririnki. Syöttäjänä pelaavalle kenttä oli haastava, koska kotipesästä ohi tai yli menevät heitot menivät alas Seurantalon pihaan, tai jos oikein huonosti kävi, pallo vieri alas seurantalonmäkeä. Kentälle palatessa piti loikata ylös liuskekivistä tehdyn penkereen . Kentällä oli vielä yksi erikoisuus, kakkospesän takana oli punainen talo, jota suojasi puuaita. Hyvä kakkosrajan läpilyönti saattoi mennä talon pihaan, jolloin ulkopelaajan oli mahdoton hakea palloa nopeasti peliin. Kylän keskellä olevalla kentällä oli mukava pelata. Ihmisiä tuli kylältä katsomaan peliä, sillä pelistä kuuluva möykkääminen oli kovaäänistä ja toimi näin hyvin viidakkorumpuna koko kylän keskustan alueella. Sunnuntaisin olikin kentällä hyvä tunnelma." (1)


Naisten pesäpalloa muisteli Raili Hytönen:

"Kesällä pelasin Kisan puvussa pesäpalloa naisten sarjassa, olin silloin 12 -vuotias. Minut hyväksyttiin naisten joukkueeseen, ilmeisesti vanhempia tulijoita ei ollut tarpeeksi. Niin elävästi on jäänyt mieleen se Reisjärvelle tehty pesäpallo-ottelumatka. Meidän oli määrä pelata joukkueemme Suomisarjaan. Emme onnistuneet silloin voittamaan. Aikaisemmin olimme voittaneet Kirin naiset. Muutamia pelikavereita muistankin. Kuitusen Inkku, Hytösen Taina, Janhosen Pirkko, Norosen Pirjo, Mannisen Raija, Ohra-ahon kaksostytöt. Minä, Raili, silloin Haatanen, sain pienenä vikkelänä olla aina siepparina. Vieläkin sydäntä lämmittää, kun näen pesäpallopelejä." (1)

Miehet pelasivat 60-luvulla piirisarjassa, maakuntasarjassa sekä suomensarjassa

Kisan miesten edustusjoukkue voitti kesällä 1965 piirisarjan ja pääsi Suonenjoelle suomensarjan karsintoihin. Tuohon aikaan suomensarja oli valtakunnan toiseksi korkein sarjataso. Nousu suomensarjaan ei tuolloin kuitenkaan toteutunut. Vuonna 1966 Kisa voitti jälleen piirisarjan voittaen kaikki ottelunsa. Samalla Kisa nousi maakuntasarjaan, joka oli uusi vasta perustettu sarjataso.

 

Kuva pesäpallon suomisarjan karsintaturnauksesta Suonenjoella syksyllä 1965.

Kuvassa Lievestuoreen Kisan joukkue kiilassa. Pelaajat numerojärjestyksessä: 1.Jukka Seppänen, 2. Matti Turunen, 3. Taisto Raatikainen, 4. Jussi Virtanen, 5. Martti Pietiläinen (joukkueen kapteeni), 6. Veikko Ijäs, 7.Timo Töyli (piilossa Veikon takana), 8. Yrjö Kortelainen, 9. Jouko Hautajoki. (Kuva: Matti Turunen)

 

 

 (1) Muistot on poimittu juhlavuoden blogiin lähetetyistä muistelmista ja ne on luettavissa kokonaan blogin sivulla Muistoja Kisasta ja Kisapurresta

Lähetä omat muistosi täydentämään kertomusta Kisan monipuolisesta 90-vuotisesta historiasta!

 

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: lievestuoreenkisa@gmail.com


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Päivityksiä

Juhlavuoden blogi on saanut uusia lukijoita ja olemme saaneet lisää tarinoita menneiltä vuosilta. Vuoden kuluessa pöyhimme myös arkistoja ja sen ansiosta kuvaukset tapahtumista sekä seuran muusta toiminnasta tarkentuvat.

Viimeisimmät päivitykset on tehty julkaisuihin Historiaa, osa 1: Seuran alkuvuodet sekä Historiaa, osa 3: Kisapursi. Kisapurren nimeämisestä oli eri lähteissä hieman poikkeavaa tietoa ja seuran vuosikertomuksessa mainitut asiat on nyt liitetty Kisapurren historiasta kertovaan julkaisuun.

Mitä enemmän saamme teitä kisalaisia osallistumaan juhlavuoden blogin "rakentamiseen", sitä paremman kuvan Kisan monipuolisesta historiasta saamme koottua.

Kiitos kaikille jo osallistuneille ja rohkeasti muutkin mukaan kokoamaan seuran historiaa! Pienetkin tarinat ja muistot otetaan vastaan. Ne voi lähettää esim. sähköpostitse osoitteella: lievestuoreenkisa@gmail.com

Tässä lisäksi vielä muistelutapahtumassa käytetty haastattelurunko, jonka kysymyksiä apuna käyttäen voit muistella omaa Kisa-historiaasi:

1. Nimi
2. Henkilöhistoria pääkohdittain (missä syntynyt, (ikä), milloin tullut Lievestuoreelle, työura…)
3. Miten, milloin ja miksi mukaan Kisan toimintaan
4. Muistelua Kisasta, omasta lajista, mahd. kilpailumenestyksestä, ajankuvaa, millaista silloin oli, esim. varusteet, varainhankinta ym. kilpailumatkoista, luottamustehtävistä seurassa, hauskoja sattumuksia, kommelluksia, pettymyksiä, Kisan ja harrastuksen merkityksestä itselle ja Lievestuoreelle, itselle tärkeä henkilö seurassa (valmentaja, kannustaja, puheenjohtaja…) onko edelleen mukana toiminnassa tai seuraako Kisan toimintaa
5. Mitä muuta muistuu mieleen, onko jotakin, mitä erityisesti haluat vielä kertoa


Vuosikertomuksesta vuodelta 1990. Loppuvuodelle oli luvassa mm. pikkujouluiltamat Laukaanhovissa.

torstai 4. toukokuuta 2017

Toukokuu on pesäpallokuukausi

Toukokuussa pääset kopittelemaan ja kannustamaan

Juhlavuoden toukokuu on omistettu pesäpallolle. Ja mikä olisikaan sopivampaa, sillä toukokuussa käynnistyy Ykköspesiksen kausi ja Kisan joukkue on mukana tälläkin kertaa. Ensimmäinen peli pelataan lauantaina 13.5. vieraissa (Muhoksen Pallo-Salamat - Lievestuoreen Kisa klo 16.00) ja ensimmäistä kotipeliä pääsee seuraamaan torstaina 18.5. klo 18 (Lievestuoreen Kisa - Ylivieskan Kuula).

Ennen kauden alkua, 9.5. vietetään valtakunnallista pesispäivää, jolloin ympäri Suomen järjestetään avoimia pesäpalloharjoituksia. Näin myös Lievestuoreella. Liikuntapuistossa (Laurinkylän koululla) pääset harjoittelemaan syöttämistä, kopittelua ja lyömistä. Tapahtuman tiedot löytyvät Juhlavuoden tapahtumat -sivulta.




Kesäksi on suunnitteilla pesäpallokoulu, lisätietoa ilmestyy Pesäpallokoulun sivulle heti, kun on jotakin tiedotettavaa.

Seuraamalla pesiksen viestintäkanavia pysyt kärryillä kesän tapahtumista ja joukkueen kuulumisista:

Pesäpallojaoston kotisivut
Pesäpallojoukkue Facebookissa


lauantai 29. huhtikuuta 2017

Historiaa osa 5: Kisala ja kesän esimmäinen jäätelö

"Minun ensimmäiset muistot Vapun vietosta liittyvät Kisalaan ja kesän ensimmäiseen jäätelöön."

 


"Kisan kioski nimeltä Kisalan kioski oli aivan takalaittoman rajan takana. Siinä oli iso lasitettu terassi ja torni. Kioski oli kesäisin kylän keskuspaikka, pihassa voimamiehet esittelivät rekkitangolla volttejaan." (1)

"Sain kesätyöpaikan Kisalan kioskista, v. 1962-63. Olin silloin 15 vuotias. Olinhan jo "konkari" kun olin ollut parina kesänä työssä Shellin bensa-asemalla, hyvinkin itsenäisesti. Kisala oli ihan kylän keskustassa, paikalla jossa nyt on jätteiden keräyskontit. Kisala oli kesäisin kyläläisten kokoontumispaikka. Kisala avattiin aina Vapuksi. Jäätelötötteröitä ostin itsekin pikkutyttönä sieltä. Kesämekko oli Vappuna päällä, siloin oli lämpimät kesät. Kisala oli kuin pieni linna torneineen ja isoine saleineen. Työpaikkana Kisala kasvatti minut palvelutyöhön. Joka aamu siellä keitin kahvit, työmiehet Turuselta, Postista ym. tulivat klo 9. Tarjolla oli paikallisten leipomoiden, Välipakan ja Tammenojan wienereitä, munkkeja, Katriina-kermaa kahvin kanssa, karkkeja ja tupakkaa. Viikonloppuisin asiakaskunta oli monen ikäistä. Pelottavia tilanteitakin oli. Päihtyneet asiakkaat salin puolella olivat joskus hyvinkin agressiivisia. Ikimuistoisia asiakkaitakin kävi mm. Spede Pasanen, Umberto Marcato. Ilmeisesti heillä oli ollut esiintymiset Kisapurrella Lievestuoreenjärven rannassa tanssipaikalla." (1)

"Kisalassa olin myyjä-apulaisena joku kesä 1960-luvulla äitiäni auttamassa, jolloin Lievestuoreen legendaariset kaljaveikot tulivat tutuiksi." (1)

"Kisalan aukeaminen oli koko lapsuuden ajan kevään odotettu tapahtuma vappuna. Silloin sai laittaa kesämekon päälle ja mentiin porukalla totteröjäätelölle Kisalaan, minne kyläläiset kokoontuivat joukolla." (1)

Mirja Lammin akvarelli Kisalan kioskista (Kuvan lähetti Matti Turunen)


"Siinä oli kioskimyynti ja ikäänkuin siipiosa, jossa oli pöytiä kuten ravintolassa ja siellä sai istua ja nautiskella pilsneriä, kahvia tai jätskiä. Sieltä nousi portaat torniin. Ehkäpä siellä tornissakin oli joku pöytä ja tuolit. Muistelen usein entisajan Vapunpäiviä, jolloin Liepeellä oli liikkeellä runsaasti väkeä. Siellä kävelivät pyhäpukeissaan ihmiset ja ne joilla oli valkolakki, se keikkui tietysti pääsä. Lapsille kohokohta oli jäätelön osto. Sitä kun ei tuohon aikaan saanut pitkän talven mittaan mistään. Ei ollut pakastimia. Kaiken kaikkiaan tärkeä päivä!" (2)

"Kisala oli keskeinen paikka niin varttuneemman kuin nuoremmankin väen keskuudessa. Vappuaamuisin torvisoittokunta puhalteli sen rapuilta keväiset sävelet." (2)

"Kioskilta käytiin ostamassa limua ja karkkia. Sisätiloissa istuskelttin harvemmin, muistaakseni siellä istuivat enemmänkin kylän miehet kahvilla ja pilsnerillä. Kioski sijaitsi urheilukentän laidalla, melkeinkin vastapäätä Matkahuoltoa." (2)

"Oi sitä aikaa, kun Liepeen keskustassa oli tunnelmallinen Kisalan kioski. Se oli monen aamukahvi-paikka, jäätelökioski, turinapaikkana iso sali." (3)

Kuvassa kioski 30-luvulla. Kuvan lähetti Senja Matilainen. Lähde tuntematon.


Kisalan historiasta tiedetään ilmeisesti varsin vähän. Ennen kuin siitä tuli Kisala, se tunnettiin nimellä "Lottala" ja se kuului Lievestuoreen lotille. Kun Lottajärjestö lakkautettiin, Kisala siirtyi Kisan ja vaihtuvien vuokralaisten hoidettavaksi. Kisalan purkamisen moni ajoittaa muistoissaan 60-luvulle.
Tarkennetaan Kisalan tarinaa. Kerro, mitä muistat Kisalasta ja ilmoita, jos albumistasi löytyy lisää kuvia Kisalasta! Yhteyttä voi ottaa esim. sähköpostitse: lievestuoreenkisa@gmail.com

Kuva Lievestuoreen Lottalasta. Kuvan lähetti Sari Pokela (os. Keikkonen)

Kisala. Valokuvan lähetti Senja Matilainen. Kuvaaja tai vuosiluku eivät ole tiedossa

Viimeisin kuva on nähtävissä suurempana ja värillisenä sivulla: http://www.peda.net/img/lehti/lehti2739/lieves60b_0007_NEWa.jpg


Lähteet:

(1) Blogiin kerätyt muistot ja tarinat: Muistoja Kisasta ja Kisapurresta
(2) http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/historiaa?m=content&a_id=31
(3) http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Lyhyet-20.9./157905


tiistai 18. huhtikuuta 2017

Juhlavuosi näkyy kylänraitilla

Kyltit


Juhlavuodesta ja tapahtumista tiedottavat Laukaan Vattipajalla teettämämme pienempi a-telineeseen kiinnitetty kyltti, sekä nyt myös tienvarsikyltit Liepeentien varressa. Suur-Savon Sähkön banneri on myös näkyvillä juhlavuoden tapahtumissa. Yritys on juhlavuoden pääyhteistyökumppani.


Pipot ja pannat


Kylällä saattaa kävellä vastaan Kisan uusia pipoja ja pantoja, joita myydään seuran tapahtumissa 10e/kpl.

Tuotteita voi halutessaan tiedustella tapahtumien ulkopuolella sähköpostitse lievestuoreenkisa@gmail.com (minimitilaus 3 tuotetta, nouto Lievestuoreelta tai vaihtoehtoisesti postitus, jolloin postikulut lisätään painon mukaan)



Kylteissä sekä pipoissa ja pannoissa on seuran uusi logo, joka uudistui juuri juhlavuoden kynnyksellä, loppuvuodesta 2016. Sen suunnitteli paikallinen Jenora Design seuran hallituksen toiveiden mukaisesti. Logosta on kolme eri väriversiota: musta, vihreä ja keltainen. Erikseen toteutettu juhlavuoden logo näkyy esim. A-telineen ilmoituksessa ja yleislogo on painettu pipoihin/pantoihin sekä tienvarsikyltteihin.



torstai 13. huhtikuuta 2017

Kisan lajit esille juhlavuoden aikana

Lajien kirjoa


Kisan historian varrelta löytyy monenlaisia vaiheita ja lajit ovat tulleet ja menneet. Uusien lajien takaa löytyy yksi tai useampi aktiivi, joka omalla panostuksellaan saa aikaan sen, että lajin pariin saadaan harrastajia ja riittävät resurssit (välineet, tilat.. jne.). Yleinen ilmapiiri ja menestyneet sekä karismaattiset urheilijat Suomessa ja maailmalla vaikuttavat lajien suosioon myös paikallisesti. Oheiseen listaan on koottu lajeja, joissa on vuosien varrella ollut harrastajia ja kilpailijoita Kisan nimissä
(painonnosto lisätty 18.4.17).

Puuttuuko listalta mielestäsi joku laji? Kommentoi tämän kirjoituksen alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä viesti: lievestuoreenkisa@gmail.com

Juhlavuoden aikana nostamme esiin vain joitakin lajeja, joita seuran nimissä on harrastettu. Tähän mennessä on mainittu mäkihyppy, soutu sekä nykyisistä lajeista boccia sekä salibandy. Onko joku laji, joka mielestäsi ansaitsee erityistä huomiota? Vinkkaa siitä meille, niin pengomme arkistoja :)

Huhtikuu on lentopallokuukausi


Huhtikuu on juhlavuoden lentopallokuukausi, joten seuraava lajikatsaus kertookin Kisan lentopallohistoriasta. Jos sinulla on muistoja tai tarinoita lentopallokentiltä, lähetä jutut sähköpostilla (lievestuoreenkisa@gmail.com) tai kommentoi blogiin!

Lentopallokuukausi sai juhlavan alun, kun Kisan naiset ottivat mestaruuden lentopallon Keski-Suomen sarjassa. Peliraportti luettavissa seuran kotisivuilla.


p.s. Jos blogin kommentointikenttä ei näy, klikkaa tästä, tai bloggauksen otsikosta, jolloin sivu aukeaa uudelleen ja kommentointikenttä ilmestyy sivun alareunaan.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Lajiesittelyssä: Salibandy

Lievestuoreen Kisan salibandyjaosto


Kisan salibandyjaoston perustivat Pete Heinonen (puheenjohtaja) ja Pekka Penttinen (sihteeri) vuonna 2006. Aikaisemmin Päivi Salo oli tuonut sählyharrastuksen MLL:n kautta Liepeen äideille ja isille. Tarkoituksena oli saada salibandy tutuksi lievestuoreelaisille. Liittymällä Kisaan pyrittiin saamaan laajempi tuki salibandyn harrastajille urheiluseuran kautta sekä edistää sen toimintaa. Päivikin toimi salibandyjaoston puheenjohtajana useita vuosia.

Lievestuoreelta on ponnistanut muutama tämänkin päivän huippunimi. Aki Kolari on pelannut Happeen A-pojissa SM-sarjaa ja pelaa tällä hetkellä divarin kärkijoukkueessa Kuopion Welhoissa. Eino Heinonen voitti kaksi vuotta sitten nuorten MM-kultaa salibandyssä Ruotsissa pelaten maajoukkueessa ykkösketjussa.

Lajista lyhyesti


Salibandy on Suomen kolmanneksi suosituin palloilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen rekisteröityjen pelaajien mukaan mitattuna (yli 50 000 lisenssipelaajaa) tällä hetkellä. Maantieteellisesti salibandya pelataan ympäri Suomea.

Salibandyssa kentällä on yhdestä joukkueesta samanaikaisesti viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Joukkueeseen kuuluu tavallisimmin 15-20 pelaajaa. Salibandykentän koko on 40 x 20 metriä, jota ympäröi 50 cm:n korkuinen kaukalo. Pelialusta on tavallisimmin synteettistä materiaalia (esim. muovimatto ja massa) tai parkettia (puu).

Lajista käytetään myös usein nimitystä sähly, jolla kuitenkin nykyään tarkoitetaan lähinnä kaveriporukoissa leikki- tai kuntoilumielessä pelattavaa salibandyn varianttia, jossa sääntöjä on muokattu tilanteeseen sopiviksi.

Lähteet:
Floorball.fi
Salibandy Wikipediassa
Sähly Wikipediassa


Salibandyharrastajat Lievestuoreella


Tällä hetkellä seura tarjoaa salibandyharrastusta kaikenikäisille jäsenilleen. Aikuisille salibandyharrastusta on tarjolla sekavuorojen muodossa, lisäksi naisille on oma harrasteryhmä. Aikuisia harrastajia on tällä hetkellä n.60 henkilöä. Tällä kaudella Kisan naisten joukkue pelaa 4.divarissa. Joukkueesta lisää tietoa joukkueen sivulla. Joukkueen taivalta voi seurata myös facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/kisansbnaiset/

"Salibandyssä on parasta nopeat tilanteet ja vauhti. Sitä harrastaessa pysyy hyvässä kunnossa. Salibandy on joukkuelaji/sosiaalinen laji"

"Salibandyn harrastamiseen tarvitsee vain mailan ja sisäpelikengät ja joustavat vaatteet, joilla voi liikkua."

Salibandytoimintaan ovat tervetulleita kaikki!


Aikuisten harrastevuoroille voivat tulla sekä naiset, että miehet. Vuorolle voi tulla suoraan sen kummemmin mitään ilmoittamatta. Facebookista löytyy harrastajien ryhmä (Lievestuoreen Kisa/Salibandy), johon toivotetaan kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi!
Aikuisten sekavuorot pyörivät huhtikuun loppuun saakka maanantaisin ja torstaisin klo 20-21.00. Kertamaksulla 3€/kerta pääsee tämän loppukevään vuoroille. Maksu maksetaan Päivi Salolle vuoron alussa. Samoin naisten ja nuorten (14v. ylöspäin) vuoro on sunnuntaisin klo 18.30-19.30. Kertamaksulla pääsee myös tuolle vuorolle.

Junioritoimintaa on 4-vuotiaista alkaen. Ryhmistä ja joukkueista saat lisätietoja seuran kotisivuilla

Maaliskuun viimeisellä viikolla kertakävijät pääsevät ilmaiseksi pelaamaan sekavuorolla sekä naisten/nuorten vuorolla. 


SALIBANDYTAPAHTUMIA: 

19.3. Juniorien salibandyturnaus sekä 1.4.2017 Sekasäbäturnaus

 

  

Salibandyjaoston oimintaan voi tutustua tarkemmin kotisivuilla

torstai 9. maaliskuuta 2017

Historiaa osa 4: Soutu

Kisan soutuhistoria sai alkusysäyksen 1958 Lauri Haarlan lahjoitettua seuralle kaksi sisähankanelosvenettä. 20.5.1958 pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjassa on maininta: "Kokouksen lopuksi käytiin edellisenä päivänä tulleita kilpasoutuveneitä katsomassa."

Lievestuoreelle syntyi mahtava innostus uutta lajia kohtaan ja vain viisi vuotta myöhemmin..

Vuoden 1963 SM-soudut A-luokassa kilpailtiin 4.8. Lievestuoreella. Paikan päällä oli lähes kaksisataa soutajaa 43 venekunnasta. Ohessa Urheilulehden juttu aiheesta (kiitokset Urheilumuseon Kalle Rantalalle arkistojen penkomisesta)  Katso juttu isompana

"Soutu-urheilu on saanut pienessä ajassa paikkakunnalla suuren suosion ja isäntäseura tuli pistelaskussa kuudennelle sijalle, jota voidaan pitää mainiona saavutuksena huomioon ottaen seuran vielä toistaiseksi pienen venekaluston" (Urheilulehti 6.8.1963)

Menestystä tuli SM-souduissa vuosina 1964 (Naantalissa) ja 1965 (Jämsänkoskella), jolloin joukkue voitti Suomenmestaruuden luokassa kevyt nelonen.

Lievestuoreen Kisan juniorit (alle 17-vuotiaat) voittivat myös suomenmestaruuden 1964 (tulostaulukko).

Muistelutapahtuman videolla Pauli Inkeroinen esittelee mitalejaan (videon kohdassa 03:01)

Suomenmestaruusmitalit 1964 ja 1965


Kisan soutujoukkueen paras saavutus lienee sijoittuminen hopealle Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa vuonna 1965, Oslossa (liite Soutuliiton toimintakertomuksesta). Joukkueen kokoonpano: Leevi Fränti, Pauli Inkeroinen, Pauli Saikkonen, Seppo Kovanen, Pekka Luhanko ja Heikki Luhanko (perämies).

Soutumuistoja lisää Paulin ja Mikko Äijäsen kertomana. Tämä ja muut muistelut löytyvät sivulta Muistoja Kisasta ja Kisapurresta.


Soutujoukkue palaa Jämsänkoskelta 1965 (kuva seuran arkistoista)

Kilpailijoiden ja veneiden kuljetuksessa käytettiin oheista menopeliä (kuva Tuula Kovasen albumista)

Soutukilpailun yleisöä, tunnistatko ketään? (kuva Tuula Kovasen albumista)

Jakamaton mitali Lievestuoreella 1963 järjestetyistä kilpailuista

maanantai 20. helmikuuta 2017

Eläkkeensaajat II voittajaksi Bocciakilpailussa

Ensimmäinen juhlavuoden kilpailutapahtuma järjestettiin 18.2. Tervamäen koululla

Laukaa-Konnevesi-kilpailuun oli ilmoittautunut kaikkiaan 9 kolmehenkistä joukkuetta.
Haasteen oli ottanut vastaan myös Kisan pesäpallojoukkue, jonka riveistä kilpailuun osallistuivat Pekka Rajala, Ville Viljanmaa sekä Tapani Linna.

Voittajaksi koko päivän kestävässä kilpailussa selvisi joukkue Eläkkeensaajat II, jossa kilpailivat Mauri Laitinen, Matti Nieminen sekä Leo Hokkanen. Voittajat keräsivät 13 pistettä. ONNEA VOITTAJILLE!



Valokuvia kilpailusta:

(kuvaaja: Sanni Marttinen)

torstai 16. helmikuuta 2017

YouTube-kanava avattu

Juhlavuoden kunniaksi olemme avanneet seuralle oman YouTube-kanavan.

Kanavalla on nähtävillä myös Lievestuoreen koulun 8-luokkalaisten projektiviikolla tehtyjä videoita Kisaan liittyen. Osa videoista löytyy myös tämän blogin sivulta Kisa kuvina ja videoina

5.2. järjestettyä muistelutapahtumaa oli kuvaamassa Kyösti Vesander. Materiaalista on editoitu oheinen video.



Tilaamalla YouTube-kanavan, saat uusista videojulkaisuista ilmoituksen sähköpostiisi.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Muistoja ja munkkikahvit

Äänekäs puheensorina täytti Lievestuoreen Kansalaisopiston alakerran sunnuntai-iltana, kun joukko entisiä ja nykyisiä kisalaisia oli kokoontunut muistelemaan menneitä.

Opistolla järjestettiin juhlavuoden ensimmäinen tapahtuma

Koolle oli saatu parikymmentä osallistujaa. Ohjelmassa oli vapaata seurustelua, munkkikahvit ja halukkaiden haastattelua. Esillä oli seuran toimintakertomuksia, vanhoja valokuvia ja muuta materiaalia. Juttua riitti Kisan ja Lievestuoreen historiasta, mutta löytyipä myös yllättäviä sukulaisuussuhteita osallistujien kesken.

Kaikki eivät haastateltavaksi ehtineet tai päässeet tulemaan tilaisuuteen ja siksi julkaisemme ohessa kysymykset, joita haastateltaville esitettiin. Jos haluat kertoa omat muistosi, kopioi kysymykset esim. Word-dokumenttiin ja kirjoittele vastaukset (pitkän tai lyhyen kaavan mukaan). Valmiin dokumentin voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lievestuoreenkisa@gmail.com. Tai ihan tavallisen postin mukana osoitteeseen Lievestuoreen Kisa ry, PL 37, 41401 Lievestuore

1. Nimi
2. Henkilöhistoria pääkohdittain (missä syntynyt, (ikä), milloin tullut Lievestuoreelle, työura…)
3. Miten, milloin ja miksi mukaan Kisan toimintaan
4. Muistelua Kisasta, 
- omasta lajista,
- mahd. kilpailumenestyksestä,
- ajankuvaa, millaista silloin oli, esim. varusteet, varainhankinta ym. 
- kilpailumatkoista,
- luottamustehtävistä seurassa,
- hauskoja sattumuksia, kommelluksia, pettymyksiä,
- Kisan ja harrastuksen merkityksestä itselle ja Lievestuoreelle,
- itselle tärkeä henkilö seurassa (valmentaja, kannustaja, puheenjohtaja…)
- onko edelleen mukana toiminnassa tai seuraako Kisan toimintaa
5. Mitä muuta muistuu mieleen, onko jotakin, mitä erityisesti haluat vielä kertoa

Otamme muisteluita vastaan koko juhlavuoden ajan.

Kansalaisopiston alakerrassa muisteltiin menneitä

maanantai 6. helmikuuta 2017

Lajiesittelyssä: Boccia

Lievestuoreen Kisan boccia-jaosto


Bocciajaosto on perustettu vuonna 2013. Lajia jo aikaisemmin harrastaneet liittyivät seuraan parempien salivuorojen toivossa. Nyt harrastajia on Kisan nimissä parikymmentä ja Lievestuoreella muuten noin 50.

Lajista lyhyesti


Italiasta kotoisin oleva Boccia on sukua tarkkuuspallopeleille Bocce ja Petanque. Boccian pelivälineinä on 13 palloa, kuusi on punaista ja kuusi sinistä. Lisäksi on valkoinen maalipallo. Pelaajan tavoitteena on pelata omat pelipallonsa mahdollisimman lähelle maalipalloa. Laji vaatii tarkkuutta ja keskittymiskykyä.

Boccia on suosittu vammaisurheilulaji. Bocciassa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla sisäpelissä vaikeavammaisten luokissa paralympialaisissa sekä MM- ja EM-kilpailuissa. Suomessa bocciaa pelataan SM-kilpailuissa ja lukuisissa vuosittaisissa paikallisyhdistysten järjestämissä turnauksissa ympäri Suomea. SM-tasolla bocciassa pelataan ulkona ja sisällä henkilökohtaisessa, joukkue- ja parikilpailussa.

Boccia Wikipediassa

Boccian säännöt Vammaisurheilu.fi -sivulla

Bocciaharrastajat Lievestuoreella


Lievestuoreen Kisan Bocciajaoston puheenjohtajana toimii Arvi Partti. Jaoston yhteystiedot sekä muut ajankohtaiset asiat löytyvät seuran kotisivuilta.

Kilpailut, joihin Lievestuoreelta on osallistuttu, ovat pääosin eläkeporukoiden kilpailuita. Avoimia kilpailuita on vähän. Viime vuonna osallistuttiin kilpailuihin Kuopiossa, Revontulessa sekä Pieksämäellä. Lievestuoreella järjestetään kilpailut pari kertaa vuodessa, sisäkisat alkutalvella ja ulkokisat elo-syyskuun vaihteessa.

Bocciajaosto järjestää harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Osallistumaan pääsee maksamalla seuran jäsenmaksun. Seuralla on pallot, joten ainoa tarvittava varuste on sisäpelikengät. Lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan lajiin ja jaoston toimintaan! ..Vaikka jo heti ensi torstaina klo 16 alkaen Tervamäen koululle.

Juhlavuoden bocciatapahtuma: Laukaa-Konnevesi -kilpailu lauantaina 18.2. Lisätietoa Juhlavuoden tapahtumat -sivulla.


Harrastajien kertomaa:

Mikä Bocciassa on parasta?
"Se on rentoa, ei hampaat irvessä tekemistä. Sopii kaikenlaisille henkilöille."

Miksi harrastatte sitä?
"Varsinkin kun porukan kemiat sattuu yhteen, miksei harrastettaisi! Tosin harjoituksissakin joskus tarvitaan mittatikkua, kun yhteistä näkemystä pallojen sijainnille ei ole"

maanantai 30. tammikuuta 2017

Muistatko?

Kiitos teille kaikille blogikirjoituksiin, valokuviin ja muisteluihin liittyvästä palautteesta! Päivitän sisältöä sen mukaan, kun saan täydennettävää tai korjattavaa esimerkiksi nimien ja päivämäärien osalta.

Kisapurren tarinalla on jo yli 600 katselukertaa ja siihen liittyykin viimeisin viesti, jonka sain. Kisapurren nimeämisestä/nimen keksimisestä on kaksi erilaista versiota. Julkaisussa Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita (2005) mainitaan, että puheenjohtajana tuolloin toiminut Eino Marttinen keksi Kisapurren nimen. Matti Töllinen taas muistaa nimeämisestä järjestetyn kilpailun, jossa saatiin peräti kaksi "Kisapursi" nimiehdotusta. Päivitin Kisapurren tarinaa koskevan blogikirjoituksen tältä osin.

Saataisiinko kerättyä lisää muistikuvia siitä, miten Kisapursi sai tuon tunnetun nimensä ja millainen palkinto oli nimeämiskilpailussa? Kommentoi tämän tekstin alle tai sähköpostilla: lievestuoreenkisa@gmail.com

Olen pyytänyt muistoja myös Kisapurrella esiintyneiltä artisteilta. Ensimmäiseksi vastaamaan ehti Katri Helena, joka totesi, että ihania kesälavoja oli paljon -60 ja -70 -luvuilla: "Muistilokeroista ei millään löydy kaikista niistä erillistä muistikuvaa. On vain todettava, että noilla vuosikymmenillä elettiin tanssilavojen kulta-aikaa ja oli mukavaa laulaa innokkaille, iloisille tanssijoille!"

Sunnuntaina 5.2. on oiva mahdollisuus täydentää jo kirjattuja muistoja, sekä koota muistoja tulevia blogikirjoituksia varten. Tervetuloa Lievestuoreen kansalaisopistolle klo 13.30 alkaen!

maanantai 23. tammikuuta 2017

Historiaa, osa 3: Kisapursi

Kisapurren tanssilava oli Maija-proomun päälle vuonna 1958 rakennettu tanssilava. Parhaina aikoinaan se veti paikalle niin paljon väkeä, että tarvittiin erikoisjuna Jyväskylästä kuljettamaan tanssiväkeä Lievestuoreelle ja takaisin. Ennätysyleisö oli n. 1400 kävijää.

Kisapurresta suunniteltiin ensin purjehtivaa tanssilavaa, jota vedettäisiin hinaajalla pitkin Lievestuoreenjärveä. Nämä huimat suunnitelmat olivat "huvimestariksi" ja "huviministeriksi" kutsutun Tatu Tuominiemen esittämiä. 





Pian lavan avajaisten jälkeen kuitenkin todettiin, että lavan kallistelun vuoksi risteilyajatuksesta on luovuttava. Proomu myös vuoti vettä sisään ja niin päädyttiin ankkuroimaan lava hyppyrimäen viereen. Tanssipaikalle rakennettiin myös kahvilarakennus asuinhuoneineen. 

Koska Kisapurren nimeämisestä oli useita erilaisia muistikuvia, selvittelin asiaa lukemalla seuran vuosikertomusta kyseiseltä vuodelta. Ohessa kuvaus Kisapurren alkutaipaleelta suoraan seuran vuosikertomuksesta:



Nimiehdotuksia tuli yli sata, joiden joukossa oli viisi samaa ehdotusta: "Kisapursi". Yksi voittoisan nimiehdotuksen keksineistä oli Aino Töllinen. Ainon pojalta Mikko Tölliseltä saimme tiedon, että arvonnassa voitto meni kuitenkin silloiselle kirjakauppiaalle Hilma Laitiselle. Mikä mahtoi olla nimeämiskilpailun palkintona?

Lavalla muistellaan esiintyneen useita aikansa tähtiesiintyjiä, kuten Markus Allan, Aarre Elo, Vieno Kekkonen, Kirka, Katri-Helena, Fredi, Sammy, Esko Rahkonen, Laila Kinnunen, Kai Hyttinen ja Irwin. Kisapurren lava mainitaan myös Irwinin v.1971 levyttämässä kappaleessa Lievestuoreen Liisa.



Kisapurren kultaiset vuodet ajoittuvat välille 1960-1967. Uutta nousua yritettiin 1970-luvulla, mutta järjestyshäiriöiden vuoksi tanssien järjestäminen lopulta kiellettiin. Lava jäi tyhjilleen ja se purettiin.

Tänäkin päivänä Kisapurresta muistuttaa Kisapurrentie, joka johdattaa kulkijan entisen tanssilavan maisemiin.

Laajemman version Kisapurren tarinasta (Erkki Marttisen muistelemana) ja kaikki muutkin saamamme muistelut Kisapurresta löytyvät blogin välilehdeltä "Muistoja Kisasta ja Kisapurresta". Jos haluat kertoa omat muistosi, ne voit lähettää osoitteeseen: lievestuoreenkisa@gmail.com

Kisapurresta ja tansseista on myös useita tarinoita v.2005 julkaistussa kirjasessa Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita (toimittanut Pirjo Vuorenpää, Lievestuore-seura ry.). Alla olevien kuvien lähde on myös julkaisu Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita. Kuvaajaa ei ole mainittu.









Kuvia Entisten nuorten valokuva-albumista (Radio Suomi)

Kisapurren tanssilava Pedanetissä sivulla Lievestuoreen Yhteiskoulun kilta