Vanhat pelivarusteet

Kurkistuksia historiaan

Otteita seuran pöytäkirjoista:

23.4.45 päätettiin että seura hankkii tarvittavan määrän jalkapallokenkiä, jäsenten omia kenkiä korjataan seuran laskuun. Hankintoihin on varattu 7000mk.
21.4.51 päätettiin hankkia urheiluaiheisia filmejä esitettäväksi seuran voimisteluilloissa. Samassa kokouksessa päätettiin antaa tehtäväksi O. Herraselle hankkia jalkapallojaostolle palloja 3 kappaletta, sekä jalkapallokenkiä (kumisia) 13 paria.
17.2.53 Vuoden 1952 pallojaosto velvoitettiin hankkimaan (ei seuran varoilla) kaksi jalkapalloa huolimattomuutensa takia hukkaamien tilalle.

Varusteet olivat tuohon aikaan erilaisia, kuin nykyisin. Urheilumuseon sivulla esitellään vanhoja esineitä, joita voi tarkastella 3D-näkymässä. Käy katsomassa, miltä näyttää jalkapallokenkä 30- ja 40-luvuilla. Tai millaisella pallolla pelattiin Suomi-Italia-maaottelussa 30-luvulla.

Vanhat pelivarusteet näyttelyyn?

Juhlavuoden yksi tavoitteista on koota tilapäinen näyttely Kisaan liittyvistä palkinnoista, valokuvista ja muusta materiaalista. Valokuvien ja voitettujen palkintojen lisäksi mielenkiintoisia väläyksiä menneisyydestä tarjoavat vanhat peliasut ja muut varusteet.

Jos omistat esimerkiksi verkkapuvun, vanhan pesäpalloräpylän tai mitä tahansa harrastamaasi lajiin kuuluvaa materiaalia ja olisit valmis lainaamaan sen näyttelytarkoituksiin, ota yhteyttä kommentoimalla tämän kirjoituksen alle (klikkaa "Ei kommentteja" ja kirjoita avautuvaan kenttään oma viestisi) tai lähetä sähköpostia lievestuoreenkisa@gmail.com

Kisan lentopallon B-juniorit ja uudet pelipaidat 80-luvun alussa. Lisää lentopallokuvia 80-luvulta on koottu sivulle Kisa kuvina ja videoina

Kisan kesäleirit

Sää oli aina kaunis ja lämmin...

Olemme saaneet muutaman muiston myös Kisan kesäleireistä 50-60-luvuilta.

Muistelijoiden mukaan leirit kestivät parista päivästä viikkoon ja leiripaikkoina olivat ainakin Hyyppää, Kirvessaari sekä Laukkavirran/Kuusveden Kirkkoniemi, jonne mentiin Sahijokea pitkin (kuva).

"Mieleen jäivät joen hiekkatörmät täynnä törmäpääskyn suuaukkoja, joita ihmeteltiin joukolla. Kirkkoniemessä oli talousrakennuksiakin, mutta telttakylässä me asuttiin. Kävimme tutustumassa läheiseen Hartikan kirkon raunioihin(1500-luvun lopulla rakennettu).Siellä lapsen mielestä tunnelma oli kalmistomainen, historian havinaa menneiltä sukupolvilta läsnä.. ja mielikuvitus laukkasi." (Anneli Aivio)

"Muutaman yön siellä vietimme samaan tapaan kuin ikään partiolaiset. Maitoa haettiin vastarannan talosta, josta minun puolisoni on kotoisin. Mukava yhteensattuma." (Raili Hytönen)

Kirkkoniemeen oli pitkä matka: Lievestuoreenjärven toiseen päähän ja Sahijokea pitkin Kuusvedelle.

Leiriläiset kuljetettiin määränpäähän moottoriveneen vetämällä proomulla. "Proomussa oli korkeat reunat, joten maisemien katselu vaati erityisjärjestelyjä. Leireillä oli telttamajoitus ja ystävykset hakeutuivat omiin telttaporukoihinsa. Telttojen välillä oli erilaisia kilpailuja, ja luovuutta sai käyttää vapaasti oman teltan ympäristöä koristellessa, esim.viriteltiin mukeille telineitä oksista." (Anneli Aivio)

Leireillä oli valvoja/valvojia sekä emäntä huolehtimassa ruokapuolesta.
Leirit ja niillä tapahtuneet sattumukset ovat syystäkin jääneet varmasti monien mieleen. Ja muistoissa leiripäivien "sää oli tietysti aina kaunis ja lämmin, kuten lapsuudenkesiin kuuluukin".

Kaikki muistelut luettavissa kokonaisina sivulla Muistoja Kisasta ja Kisapurresta

Onkohan kenelläkään kuvia leireiltä? 

Otamme kuvia ja tarinoita vastaan sähköpostitse: lievestuoreenkisa@gmail.com tai postin kuljettamana. Ota yhteys yhteydenottolomakkeen kautta ja jätä soittopyyntö, niin otamme yhteyttä.

Lajiesittelyssä: Jalkapallo

Lievestuoreen Kisan jalkapallojaosto

 

Historiaa

Pesäpallon ohella jalkapallo on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenien ajan. Vuosikertomuksesta v.1945 voidaan lukea seuraavaa: Seuran epäviralliseen toimintaan on myös kuulunut jalkapalloilun harrastus, mutta tänä vuonna seuran liityttyä Suomen Palloliittoon, on sekin siis virallinen toimintamuoto. 
 

Erkki Turunen kertoo muisteluissaan vuosikertomuksessakin mainitusta valmennuskurssista: "Vuonna 1945 Lievestuoreella järjestettiin jalkapallon valmennuskurssi, jossa oli noin 50 osanottajaa. Ohjaajana kurssilla oli Suomen Palloliiton päävalmentaja ruotsalainen Axel Mårtesson. Hänellä oli tulkki mukana. Kurssin osanottajat olivat ympäri maata. Kisalan kenttä oli tuolloin ainoa jalkapallon nurmikenttä Keski-Suomessa." (1)

Jalkapallon, kuten Kisan muidenkin lajien suosio, on elänyt aaltomaisesti. Välillä jalkapallotoiminta hiipui kokonaan ja se on ollut myös osana palloilujaostoa.

Jalkapallojaosto ja lajin suosio 2010-luvulla

UKK-insituutin (v.2009-2010) tekemän aikuisten liikuntatutkimuksen mukaan suosituimpia urheiluseuroissa harrastettuja lajeja aikuisten (19-65-vuotiaiden) keskuudessa ovat viime vuosina olleet voimistelu (SVoLi), jalkapallo, jääkiekko sekä salibandy. Nuorten liikuntatutkimus (3-18-vuotiaat) osoittaa, että lasten keskuudessa eniten harrastajamääriä ovat keränneet samat lajit, mutta jalkapallo on kirkkaasti suosituin (vuonna 2010 noin 104 000 säännöllistä seuraharrastajaa) (2) ja (3)

Myös Kisan lapsijäsenten keskuudessa jalkapallo on hittilaji. Kun ensimmäinen futiskoulu aloitettiin 2013, siihen osallistui 50 lasta ja 8 aikuista. Ensimmäisenä kesänä ei vielä osallistuttu pelitoimintaan mutta kesän lopussa oli selvää että ensi kesänä lähdetään pelaamaan. Nykyinen Jalkapallojaosto perustettiin vuonna 2014.

Tänä vuonna jo viidettä kertaa peräkkäin järjestettävään jalkapallokouluun osallistuu lähes 30 lasta. Jalkapallokoulun lisäksi Kisalla on neljä juniorijalkapallojoukkuetta, jotka pelaavat kesällä 2017 Keski-Suomen pienkenttäsarjoissa.

Tervetuloa kotiturnauksiin kannustamaan futisjunnuja!

Jalkapallojaoston toimintaan voit tutustua tarkemmin seuran kotisivuilta

Lähteet
(1) Erkki Turusen urheilumuistoja
(2) Kansallinen liikuntatutkimus. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry ym. 2009-2010
(3) Liikuntatutkimus, lapset ja nuoret. Nuori Suomi ry, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry ym. 2009-2010

Poimintoja pesäpallomuistoista 60-luvulta

Lievestuoreella oli pelattu miesten pesäpalloa hyvällä menestyksellä jo vuosia ja keväällä 1966 aloitettiin myös juniorivalmennus.

"Kymmenen vuoden ikäisten poikien valmentajina olivat Matti Turunen ja Heimo Hautajoki. Pesäpallo-ottelut ja harjoitukset pidettiin Lievestuoreen keskustassa olevalla Kisan kentällä. Kenttä oli nurmikenttä missä oli juoksurata ja takakentällä moukaririnki. Syöttäjänä pelaavalle kenttä oli haastava, koska kotipesästä ohi tai yli menevät heitot menivät alas Seurantalon pihaan, tai jos oikein huonosti kävi, pallo vieri alas seurantalonmäkeä. Kentälle palatessa piti loikata ylös liuskekivistä tehdyn penkereen . Kentällä oli vielä yksi erikoisuus, kakkospesän takana oli punainen talo, jota suojasi puuaita. Hyvä kakkosrajan läpilyönti saattoi mennä talon pihaan, jolloin ulkopelaajan oli mahdoton hakea palloa nopeasti peliin. Kylän keskellä olevalla kentällä oli mukava pelata. Ihmisiä tuli kylältä katsomaan peliä, sillä pelistä kuuluva möykkääminen oli kovaäänistä ja toimi näin hyvin viidakkorumpuna koko kylän keskustan alueella. Sunnuntaisin olikin kentällä hyvä tunnelma." (1)

Naisten pesäpalloa muisteli Raili Hytönen:

"Kesällä pelasin Kisan puvussa pesäpalloa naisten sarjassa, olin silloin 12 -vuotias. Minut hyväksyttiin naisten joukkueeseen, ilmeisesti vanhempia tulijoita ei ollut tarpeeksi. Niin elävästi on jäänyt mieleen se Reisjärvelle tehty pesäpallo-ottelumatka. Meidän oli määrä pelata joukkueemme Suomisarjaan. Emme onnistuneet silloin voittamaan. Aikaisemmin olimme voittaneet Kirin naiset. Muutamia pelikavereita muistankin. Kuitusen Inkku, Hytösen Taina, Janhosen Pirkko, Norosen Pirjo, Mannisen Raija, Ohra-ahon kaksostytöt. Minä, Raili, silloin Haatanen, sain pienenä vikkelänä olla aina siepparina. Vieläkin sydäntä lämmittää, kun näen pesäpallopelejä." (1)

Miehet pelasivat 60-luvulla piirisarjassa, maakuntasarjassa sekä suomensarjassa

Kisan miesten edustusjoukkue voitti kesällä 1965 piirisarjan ja pääsi Suonenjoelle suomensarjan karsintoihin. Tuohon aikaan suomensarja oli valtakunnan toiseksi korkein sarjataso. Nousu suomensarjaan ei tuolloin kuitenkaan toteutunut. Vuonna 1966 Kisa voitti jälleen piirisarjan voittaen kaikki ottelunsa. Samalla Kisa nousi maakuntasarjaan, joka oli uusi vasta perustettu sarjataso.

 

Kuva pesäpallon suomisarjan karsintaturnauksesta Suonenjoella syksyllä 1965.

Kuvassa Lievestuoreen Kisan joukkue kiilassa. Pelaajat numerojärjestyksessä: 1.Jukka Seppänen, 2. Matti Turunen, 3. Taisto Raatikainen, 4. Jussi Virtanen, 5. Martti Pietiläinen (joukkueen kapteeni), 6. Veikko Ijäs, 7.Timo Töyli (piilossa Veikon takana), 8. Yrjö Kortelainen, 9. Jouko Hautajoki. (Kuva: Matti Turunen)

 

 

 (1) Muistot on poimittu juhlavuoden blogiin lähetetyistä muistelmista ja ne on luettavissa kokonaan blogin sivulla Muistoja Kisasta ja Kisapurresta

Lähetä omat muistosi täydentämään kertomusta Kisan monipuolisesta 90-vuotisesta historiasta!

 

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: lievestuoreenkisa@gmail.com