Lajiesittelyssä: Boccia

Lievestuoreen Kisan boccia-jaosto

Bocciajaosto on perustettu vuonna 2013. Lajia jo aikaisemmin harrastaneet liittyivät seuraan parempien salivuorojen toivossa. Nyt harrastajia on Kisan nimissä parikymmentä ja Lievestuoreella muuten noin 50.

Lajista lyhyesti

Italiasta kotoisin oleva Boccia on sukua tarkkuuspallopeleille Bocce ja Petanque. Boccian pelivälineinä on 13 palloa, kuusi on punaista ja kuusi sinistä. Lisäksi on valkoinen maalipallo. Pelaajan tavoitteena on pelata omat pelipallonsa mahdollisimman lähelle maalipalloa. Laji vaatii tarkkuutta ja keskittymiskykyä.

Boccia on suosittu vammaisurheilulaji. Bocciassa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla sisäpelissä vaikeavammaisten luokissa paralympialaisissa sekä MM- ja EM-kilpailuissa. Suomessa bocciaa pelataan SM-kilpailuissa ja lukuisissa vuosittaisissa paikallisyhdistysten järjestämissä turnauksissa ympäri Suomea. SM-tasolla bocciassa pelataan ulkona ja sisällä henkilökohtaisessa, joukkue- ja parikilpailussa.

Boccia Wikipediassa

Boccian säännöt Vammaisurheilu.fi -sivulla

Bocciaharrastajat Lievestuoreella

Lievestuoreen Kisan Bocciajaoston puheenjohtajana toimii Arvi Partti. Jaoston yhteystiedot sekä muut ajankohtaiset asiat löytyvät seuran kotisivuilta.

Kilpailut, joihin Lievestuoreelta on osallistuttu, ovat pääosin eläkeporukoiden kilpailuita. Avoimia kilpailuita on vähän. Viime vuonna osallistuttiin kilpailuihin Kuopiossa, Revontulessa sekä Pieksämäellä. Lievestuoreella järjestetään kilpailut pari kertaa vuodessa, sisäkisat alkutalvella ja ulkokisat elo-syyskuun vaihteessa.

Bocciajaosto järjestää harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Osallistumaan pääsee maksamalla seuran jäsenmaksun. Seuralla on pallot, joten ainoa tarvittava varuste on sisäpelikengät. Lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan lajiin ja jaoston toimintaan! ..Vaikka jo heti ensi torstaina klo 16 alkaen Tervamäen koululle.

Juhlavuoden bocciatapahtuma: Laukaa-Konnevesi -kilpailu lauantaina 18.2. Lisätietoa Juhlavuoden tapahtumat -sivulla.

Harrastajien kertomaa:

Mikä Bocciassa on parasta?
"Se on rentoa, ei hampaat irvessä tekemistä. Sopii kaikenlaisille henkilöille."

Miksi harrastatte sitä?
"Varsinkin kun porukan kemiat sattuu yhteen, miksei harrastettaisi! Tosin harjoituksissakin joskus tarvitaan mittatikkua, kun yhteistä näkemystä pallojen sijainnille ei ole"

Muistatko?

Kiitos teille kaikille blogikirjoituksiin, valokuviin ja muisteluihin liittyvästä palautteesta! Päivitän sisältöä sen mukaan, kun saan täydennettävää tai korjattavaa esimerkiksi nimien ja päivämäärien osalta.

Kisapurren tarinalla on jo yli 600 katselukertaa ja siihen liittyykin viimeisin viesti, jonka sain. Kisapurren nimeämisestä/nimen keksimisestä on kaksi erilaista versiota. Julkaisussa Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita (2005) mainitaan, että puheenjohtajana tuolloin toiminut Eino Marttinen keksi Kisapurren nimen. Matti Töllinen taas muistaa nimeämisestä järjestetyn kilpailun, jossa saatiin peräti kaksi "Kisapursi" nimiehdotusta. Päivitin Kisapurren tarinaa koskevan blogikirjoituksen tältä osin.

Saataisiinko kerättyä lisää muistikuvia siitä, miten Kisapursi sai tuon tunnetun nimensä ja millainen palkinto oli nimeämiskilpailussa? Kommentoi tämän tekstin alle tai sähköpostilla: lievestuoreenkisa@gmail.com

Olen pyytänyt muistoja myös Kisapurrella esiintyneiltä artisteilta. Ensimmäiseksi vastaamaan ehti Katri Helena, joka totesi, että ihania kesälavoja oli paljon -60 ja -70 -luvuilla: "Muistilokeroista ei millään löydy kaikista niistä erillistä muistikuvaa. On vain todettava, että noilla vuosikymmenillä elettiin tanssilavojen kulta-aikaa ja oli mukavaa laulaa innokkaille, iloisille tanssijoille!"

Sunnuntaina 5.2. on oiva mahdollisuus täydentää jo kirjattuja muistoja, sekä koota muistoja tulevia blogikirjoituksia varten. Tervetuloa Lievestuoreen kansalaisopistolle klo 13.30 alkaen!

Historiaa, osa 3: Kisapursi

Kisapurren tanssilava oli Maija-proomun päälle vuonna 1958 rakennettu tanssilava. Parhaina aikoinaan se veti paikalle niin paljon väkeä, että tarvittiin erikoisjuna Jyväskylästä kuljettamaan tanssiväkeä Lievestuoreelle ja takaisin. Ennätysyleisö oli n. 1400 kävijää.

Kisapurresta suunniteltiin ensin purjehtivaa tanssilavaa, jota vedettäisiin hinaajalla pitkin Lievestuoreenjärveä. Nämä huimat suunnitelmat olivat "huvimestariksi" ja "huviministeriksi" kutsutun Tatu Tuominiemen esittämiä. 

Pian lavan avajaisten jälkeen kuitenkin todettiin, että lavan kallistelun vuoksi risteilyajatuksesta on luovuttava. Proomu myös vuoti vettä sisään ja niin päädyttiin ankkuroimaan lava hyppyrimäen viereen. Tanssipaikalle rakennettiin myös kahvilarakennus asuinhuoneineen. 

Koska Kisapurren nimeämisestä oli useita erilaisia muistikuvia, selvittelin asiaa lukemalla seuran vuosikertomusta kyseiseltä vuodelta. Ohessa kuvaus Kisapurren alkutaipaleelta suoraan seuran vuosikertomuksesta:

Nimiehdotuksia tuli yli sata, joiden joukossa oli viisi samaa ehdotusta: "Kisapursi". Yksi voittoisan nimiehdotuksen keksineistä oli Aino Töllinen. Ainon pojalta Mikko Tölliseltä saimme tiedon, että arvonnassa voitto meni kuitenkin silloiselle kirjakauppiaalle Hilma Laitiselle. Mikä mahtoi olla nimeämiskilpailun palkintona?

Lavalla muistellaan esiintyneen useita aikansa tähtiesiintyjiä, kuten Markus Allan, Aarre Elo, Vieno Kekkonen, Kirka, Katri-Helena, Fredi, Sammy, Esko Rahkonen, Laila Kinnunen, Kai Hyttinen ja Irwin. Kisapurren lava mainitaan myös Irwinin v.1971 levyttämässä kappaleessa Lievestuoreen Liisa.



Kisapurren kultaiset vuodet ajoittuvat välille 1960-1967. Uutta nousua yritettiin 1970-luvulla, mutta järjestyshäiriöiden vuoksi tanssien järjestäminen lopulta kiellettiin. Lava jäi tyhjilleen ja se purettiin.

Tänäkin päivänä Kisapurresta muistuttaa Kisapurrentie, joka johdattaa kulkijan entisen tanssilavan maisemiin.

Laajemman version Kisapurren tarinasta (Erkki Marttisen muistelemana) ja kaikki muutkin saamamme muistelut Kisapurresta löytyvät blogin välilehdeltä "Muistoja Kisasta ja Kisapurresta". Jos haluat kertoa omat muistosi, ne voit lähettää osoitteeseen: lievestuoreenkisa@gmail.com

Kisapurresta ja tansseista on myös useita tarinoita v.2005 julkaistussa kirjasessa Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita (toimittanut Pirjo Vuorenpää, Lievestuore-seura ry.). Alla olevien kuvien lähde on myös julkaisu Lievestuoreen Liisa ja muita tarinoita. Kuvaajaa ei ole mainittu.

Kuvia Entisten nuorten valokuva-albumista (Radio Suomi)

Kisapurren tanssilava Pedanetissä sivulla Lievestuoreen Yhteiskoulun kilta

Blogin tilaaminen

Jos haluat varmistua siitä, että kaikki blogin jutut tulee luettua, voit tilata blogin uudet tekstit automaattisesti omaan sähköpostiosoitteeseen. Blogikirjoituksia tulee 2-3 kuukauden aikana.

Uusien kirjoitusten tilaaminen onnistuu oikeassa yläreunassa olevan "Tilaa jutut sähköpostiin"- toiminnon avulla. Kirjoita tekstikenttään sähköpostiosoitteesi ja klikkaa "Submit".

Sen jälkeen FeedBurner-sovellus pyytää sinua varmistamaan, että et ole robotti: kirjoita näkemäsi merkit/kirjaimet alareunan tekstikenttään ja klikkaa "Complete Subscription Request".

Antamaasi sähköpostiosoitteeseen tulee tilauksen vahvistusviesti. Mene sähköpostikansioosi ja klikkaa saapuneessa viestissä olevaa linkkiä, Tilauksesi on vahvistettu: "Email Subsciption Confirmed". Voit sulkea viestin.

Aina, kun juhlavuoden blogissa julkaistaan uusi kirjoitus, saat sen myös suoraan sähköpostiisi :)

Jos haluat peruuttaa tilauksen, se onnistuu vastaanottamasi blogipäivityksen kautta. Klikkaa sähköpostin lopussa olevaa linkkiä: "unsubscribe now".

Lentopallokuvia koottu "albumiin"

Ensimmäinen valokuva-albumi on koottu, aiheena lentopallo 80-luvulla. Albumi löytyy välilehdeltä Kisa kuvina ja videoina. Osa kuvista on peräisin Japen (Jarmo Porkka) albumista ja loput seuran omasta arkistosta. Kuvaajasta/kuvaajista ei ole tietoa. Joten, jos tunnistat itsesi, voit ilmoittautua vaikka kommentoimalla tätä julkaisua! :)

Seuralla on jonkun verran vanhaa kuvamateriaalia arkistossa ja aika mukavasti olemme myös saaneet kuvia teiltä seuran entiset ja nykyiset jäsenet. Lisää saa edelleenkin lähettää, jotta saamme muodostettua mahdollisimman monipuolisen kuvan seuran historiasta kuvienkin avulla.

Historiaa, osa 2: Hyppyrimäki

Töyssystä mäeksi

Hyppyrimäen tarinan on arvioitu alkaneen vuodelta 1935, jolloin on mainittu suojeluskunnan rakentama pieni töyssy. Parinkymmenen vuoden ajanjakson kuluessa töyssystä kehkeytyi 25-30 metrin mäki. (1)

Hyppyrimäki sijaitsi Tervamäen pururadan varrella. Hyppysuunta oli Lievestuoreenjärvelle, lähelle Kisapurren lavaa.

Uutinen vuodelta 1954

Lievestuoreelta Salpausselän mäkeen

Ote H. Tapperin kirjoittamasta historiikistä (1988):
"Mäenlaskun myötä Kisa ensimmäisen kerran pääsi radioaalloille. 1937 täältä nimittäin lähetettiin T. Matthews Salpausselän isoon mäkeen. Martti Jukola silloin selosti hypyn näin: Nyt on lähtenyt vauhtirinnettä luisuttamaan T. Matthews Lievestuoreen Kisasta ja hyppää - pää kallellaan." (2)

Salpausselän tuloslistalta löytyykin nimi Mathwes (Mathews, Tedi?) jonka sijoitus oli 32. (Hyppyjen pituudet 41 m ja 42 m - pisteet 183,0). Kilpailuun osallistui 102 hyppääjää, joista 46 pysyi pystyssä molemmat hyppynsä. (3)

Muistaako joku T. Matthewsin? Onko kyseessä sama Tedi Mathews, jonka nimi esiintyy myöhemmin Jyväskylän Kisa-toverit -seuran yhteydessä?

Kutsu Hiihto ja Mäenvihkiäiskilpailuihin 12.1.1956

Laskiainen hyppyrimäellä

60-luvun laskiaistapahtumaa, joka sijoittui hyppyrimäelle muistelee Pekka Marttinen:

"Kisan Laskiaistapahtuma oli meille pikkupojille talven odotetuin tapahtuma. Laskiaisilta alkoi Kisapurren hyppyrimäessä mäkihyppykilpailulla. Tunnelma oli hieno, pylväissä olevista kaiuttimista tuli mukavaa musiikkia ja ihmisiä oli paljon. Me pikkupojat olimme kavereiden ja saman luokan poikien kanssa aivan hyppyrimäen alusen vieressä. Siitä näki hyvin hypyt ja vastapäätä olevan tuomaritornin. Kuuluttaja kuulutti hyppääjän nimen, ja kohta tuli mäkimies komeassa etunojassa vasten mustaa taivasta. Hypyn ääni oli melko kova, johtuen lepattavista vaatteista ja kovasta nopeudesta. Parhaan hyppääjät hyppäsivät aivan alastulomäen pohjalle, lähes järven jäälle. Kannustimme oman kylän hyppääjiä. Yksi parhaista oli Paavo Luhanko, jolla oli mäkiennätys 31,5m."

Mäkihyppykilpailun jälkeen laskiainen jatkui pellehyppynäytöksellä, aikuisten kilpailulla ja lopulta myös lapset pääsivät laskemaan mäkeä aluselle, jossa mäenlasku muulloin oli kielletty. (4)

Ilmoitus Keskisuomalaisessa 1961 (K.Lambergin arkistoista)

Alla kuvia hyppyrimäeltä (Tuula Kovasen albumista) vuodelta 1959:

Lähteet:

(1) M. Huotari & P. Puupponen 2008: Historian lyhyt oppimäärä (http://lievestuoreenkisa.kotisivukone.com/37 Lainattu 7.1.17)
(2) H. Tapper 1988: Lievestuoreen Kisa 60-vuotias, historiikki 60-vuotisjuhlille.
(3) Salpausselän hiihdot 1937 Yleinen erikoismäenlasku Ski-jumping Lahti 7.3.1937, Hiihtomuseo
(4) Muistoja Kisasta ja Kisapurresta (http://lievestuoreenkisa.blogspot.fi/p/muistot.html) 
(5) Valokuvat Tuula Kovasen albumista



Linkit ja lisätietoja:

Salpausselän hiihdot 1937

Kaikki Salpausselän kisat/tulokset

Suomen Hiihtoliiton luettelo vuodelta 1941 henkilöistä, jotka ovat suorittaneet hiihto- mäenlasku- tai yhdistetyn kilpailun merkin

Historiaa, osa 1: Seuran alkuvuodet

Kurkistus menneseen

Juhlavuoden alussa kerrataan hieman menneiden vuosikymmenten tapahtumia. Jotta on mahdollista ymmärtää aikaa, jolloin Kisa perustettiiin, aloitetaan hieman kauempaa...

Urheiluliikkeen historiaa

"Voimistelu- ja urheiluliike rantautui Suomeen ensimmäisenä myöhemmistä suurista kansanliikkeistä. Suomen ensimmäinen urheiluseura perustettiin vuonna 1856. Urheiluseurojen tehtävänä ei ollut vain koota urheilusta innostuneita lapsia ja nuoria mukaan toimintaan vaan myös kasvattaa heitä järjestykseen, kuriin, raittiuteen ja sivistykseen." (1)

Vuoden 1918 sota vaikutti myös suomalaiseen urheiluliikkeeseen jakaen sen kahtia. Syntyi nk. porvarillinen SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) sekä siitä vuonna 1919 irtautunut TUL (Työväen Urheiluliitto). SVUL:n ja TUL:n välit olivat rikkonaiset pitkään. Se johti siihen, että TUL:n urheilijat eivät osallistuneet muun muassa olympialaisiin, vaan 1920- ja 1930-luvuilla järjestettiin niin sanottuja työläisolympialaisia. (2)

Lievestuoreen Kisan alkutaipaleet

Kisa perustettiin joulukuun 3. päivänä 1927 Lievestuoreelle toiseksi seuraksi aiemmin samana vuonna perustetun Toiveen lisäksi. Katsottiin että toiselle seuralle oli tarvetta, sillä kauppaneuvos Haarla oli kieltänyt erottamisen uhalla työväkeään osallistumasta työväentalon toimintaan millään lailla. Perustamiskokouksessa oli läsnä 24 henkeä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paul Hurme. Seura pyrki muutamana ensimmäisenä toimintavuotenaan toimimaan ainoastaan paikallisella tasolla ns. ”villinä seurana”, ja liittyi SVUL:iin vasta vuonna 1929. (3)

Haarlan merkitys seuran alkutaipaleelle oli merkittävä. Kauppaneuvos luovutti Seurantalon tiloja Kisan käyttöön, rakennutti urheilukentän yhteistyössä seuran kanssa ja hankki erilaisia välineitä seuran käyttöön. Tehtaan taholta saatiin eri urheilulajeille myös päteviä vetäjiä. (3)

Lievestuoreen Kisan ensimmäiset kilpailut olivat hiihtokilpailut tammikuussa 1928. Niihin osallistui yhdeksän hiihtäjää, matka oli 5km. Lehtiartikkeli tapahtumasta oli liitettynä seuran vuosikertomukseen:
 

Samana vuonna oteltiin myös seuraottelu Ruuhimäen Rytinää vastaan - ja hävittiin. Rytinä olikin urheiluseurana Kisan ensimmäinen kilpakumppani. 60-vuotisjuhlille kirjoittamassaan historiikissä Harri Tapper mainitsee lisäksi kamppailut Pönttövuoren Peikkojen ja Lievestuoreen Toiveen kanssa. Ainakin voimistelu, paini, nyrkkeily, yleisurheilu sekä jalkapallo olivat seuran alkutaipaleella suosittuja lajeja. Myös pesäpallo "on ollut ohjelmassa" 30-luvulta alkaen. (4)

Kuva: Pesäpallo-ottelu Kisa-Lahden Mailaveikot Lievestuoreella Kisalan kentällä 29.7.1934.
(Kuva Erkki Turusen kokoelmista)

Kisan pelaajat lyöntijärjestyksessä (seitsemän pelaajaa on tunnistettu): 1.Isännäinen, 2.Onni Herranen, 3.Ahti Viherluoto (Grönholm), pelasi myös Kirissä. 4. ???, 5.Toivo Hoppe, 6. ???, 7.Erkki Vilppunen, 8.Ville Ahvenainen, 9.Suni. Erotuomari: Martti Meriläinen (Hohon koulun opettaja) seisoo syöttölautasen päällä.

Yleisön joukosta on tunnistettu:Yrjö Heino, Lätti, Otto Vireaho, Iisakki Pänkäläinen ja Arvo Mutka.Lahden Mailaveikot voitti ottelun juoksuin 10-0. (5)


Lähteet:
(1) Aaro Harju Kansallinen herääminen, n.d. (http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/ Lainattu 2.1.17)
(2) Wikipedia, (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Valtakunnan_Urheiluliitto Lainattu 2.1.17)
(3) M. Huotari & P. Puupponen 2008: Historian lyhyt oppimäärä (http://lievestuoreenkisa.kotisivukone.com/37 Lainattu 3.1.17)
(4) H. Tapper 1988: Lievestuoreen Kisa 60-vuotias, historiikki 60-vuotisjuhlille.
(5) Valokuvan ja tiedot lähetti Matti Turunen