Päivityksiä

Juhlavuoden blogi on saanut uusia lukijoita ja olemme saaneet lisää tarinoita menneiltä vuosilta. Vuoden kuluessa pöyhimme myös arkistoja ja sen ansiosta kuvaukset tapahtumista sekä seuran muusta toiminnasta tarkentuvat.

Viimeisimmät päivitykset on tehty julkaisuihin Historiaa, osa 1: Seuran alkuvuodet sekä Historiaa, osa 3: Kisapursi. Kisapurren nimeämisestä oli eri lähteissä hieman poikkeavaa tietoa ja seuran vuosikertomuksessa mainitut asiat on nyt liitetty Kisapurren historiasta kertovaan julkaisuun.

Mitä enemmän saamme teitä kisalaisia osallistumaan juhlavuoden blogin "rakentamiseen", sitä paremman kuvan Kisan monipuolisesta historiasta saamme koottua.

Kiitos kaikille jo osallistuneille ja rohkeasti muutkin mukaan kokoamaan seuran historiaa! Pienetkin tarinat ja muistot otetaan vastaan. Ne voi lähettää esim. sähköpostitse osoitteella: lievestuoreenkisa@gmail.com

Tässä lisäksi vielä muistelutapahtumassa käytetty haastattelurunko, jonka kysymyksiä apuna käyttäen voit muistella omaa Kisa-historiaasi:

1. Nimi
2. Henkilöhistoria pääkohdittain (missä syntynyt, (ikä), milloin tullut Lievestuoreelle, työura…)
3. Miten, milloin ja miksi mukaan Kisan toimintaan
4. Muistelua Kisasta, omasta lajista, mahd. kilpailumenestyksestä, ajankuvaa, millaista silloin oli, esim. varusteet, varainhankinta ym. kilpailumatkoista, luottamustehtävistä seurassa, hauskoja sattumuksia, kommelluksia, pettymyksiä, Kisan ja harrastuksen merkityksestä itselle ja Lievestuoreelle, itselle tärkeä henkilö seurassa (valmentaja, kannustaja, puheenjohtaja…) onko edelleen mukana toiminnassa tai seuraako Kisan toimintaa
5. Mitä muuta muistuu mieleen, onko jotakin, mitä erityisesti haluat vielä kertoa

Vuosikertomuksesta vuodelta 1990. Loppuvuodelle oli luvassa mm. pikkujouluiltamat Laukaanhovissa.

Toukokuu on pesäpallokuukausi

Toukokuussa pääset kopittelemaan ja kannustamaan

Juhlavuoden toukokuu on omistettu pesäpallolle. Ja mikä olisikaan sopivampaa, sillä toukokuussa käynnistyy Ykköspesiksen kausi ja Kisan joukkue on mukana tälläkin kertaa. Ensimmäinen peli pelataan lauantaina 13.5. vieraissa (Muhoksen Pallo-Salamat - Lievestuoreen Kisa klo 16.00) ja ensimmäistä kotipeliä pääsee seuraamaan torstaina 18.5. klo 18 (Lievestuoreen Kisa - Ylivieskan Kuula).

Ennen kauden alkua, 9.5. vietetään valtakunnallista pesispäivää, jolloin ympäri Suomen järjestetään avoimia pesäpalloharjoituksia. Näin myös Lievestuoreella. Liikuntapuistossa (Laurinkylän koululla) pääset harjoittelemaan syöttämistä, kopittelua ja lyömistä. Tapahtuman tiedot löytyvät Juhlavuoden tapahtumat -sivulta.




Kesäksi on suunnitteilla pesäpallokoulu, lisätietoa ilmestyy Pesäpallokoulun sivulle heti, kun on jotakin tiedotettavaa.

Seuraamalla pesiksen viestintäkanavia pysyt kärryillä kesän tapahtumista ja joukkueen kuulumisista:

Pesäpallojaoston kotisivut
Pesäpallojoukkue Facebookissa

Historiaa osa 5: Kisala ja kesän esimmäinen jäätelö

"Minun ensimmäiset muistot Vapun vietosta liittyvät Kisalaan ja kesän ensimmäiseen jäätelöön."

 

"Kisan kioski nimeltä Kisalan kioski oli aivan takalaittoman rajan takana. Siinä oli iso lasitettu terassi ja torni. Kioski oli kesäisin kylän keskuspaikka, pihassa voimamiehet esittelivät rekkitangolla volttejaan." (1)

"Sain kesätyöpaikan Kisalan kioskista, v. 1962-63. Olin silloin 15 vuotias. Olinhan jo "konkari" kun olin ollut parina kesänä työssä Shellin bensa-asemalla, hyvinkin itsenäisesti. Kisala oli ihan kylän keskustassa, paikalla jossa nyt on jätteiden keräyskontit. Kisala oli kesäisin kyläläisten kokoontumispaikka. Kisala avattiin aina Vapuksi. Jäätelötötteröitä ostin itsekin pikkutyttönä sieltä. Kesämekko oli Vappuna päällä, siloin oli lämpimät kesät. Kisala oli kuin pieni linna torneineen ja isoine saleineen. Työpaikkana Kisala kasvatti minut palvelutyöhön. Joka aamu siellä keitin kahvit, työmiehet Turuselta, Postista ym. tulivat klo 9. Tarjolla oli paikallisten leipomoiden, Välipakan ja Tammenojan wienereitä, munkkeja, Katriina-kermaa kahvin kanssa, karkkeja ja tupakkaa. Viikonloppuisin asiakaskunta oli monen ikäistä. Pelottavia tilanteitakin oli. Päihtyneet asiakkaat salin puolella olivat joskus hyvinkin agressiivisia. Ikimuistoisia asiakkaitakin kävi mm. Spede Pasanen, Umberto Marcato. Ilmeisesti heillä oli ollut esiintymiset Kisapurrella Lievestuoreenjärven rannassa tanssipaikalla." (1)

"Kisalassa olin myyjä-apulaisena joku kesä 1960-luvulla äitiäni auttamassa, jolloin Lievestuoreen legendaariset kaljaveikot tulivat tutuiksi." (1)

"Kisalan aukeaminen oli koko lapsuuden ajan kevään odotettu tapahtuma vappuna. Silloin sai laittaa kesämekon päälle ja mentiin porukalla totteröjäätelölle Kisalaan, minne kyläläiset kokoontuivat joukolla." (1)

Mirja Lammin akvarelli Kisalan kioskista (Kuvan lähetti Matti Turunen)

"Siinä oli kioskimyynti ja ikäänkuin siipiosa, jossa oli pöytiä kuten ravintolassa ja siellä sai istua ja nautiskella pilsneriä, kahvia tai jätskiä. Sieltä nousi portaat torniin. Ehkäpä siellä tornissakin oli joku pöytä ja tuolit. Muistelen usein entisajan Vapunpäiviä, jolloin Liepeellä oli liikkeellä runsaasti väkeä. Siellä kävelivät pyhäpukeissaan ihmiset ja ne joilla oli valkolakki, se keikkui tietysti pääsä. Lapsille kohokohta oli jäätelön osto. Sitä kun ei tuohon aikaan saanut pitkän talven mittaan mistään. Ei ollut pakastimia. Kaiken kaikkiaan tärkeä päivä!" (2)

"Kisala oli keskeinen paikka niin varttuneemman kuin nuoremmankin väen keskuudessa. Vappuaamuisin torvisoittokunta puhalteli sen rapuilta keväiset sävelet." (2)

"Kioskilta käytiin ostamassa limua ja karkkia. Sisätiloissa istuskelttin harvemmin, muistaakseni siellä istuivat enemmänkin kylän miehet kahvilla ja pilsnerillä. Kioski sijaitsi urheilukentän laidalla, melkeinkin vastapäätä Matkahuoltoa." (2)

"Oi sitä aikaa, kun Liepeen keskustassa oli tunnelmallinen Kisalan kioski. Se oli monen aamukahvi-paikka, jäätelökioski, turinapaikkana iso sali." (3)

Kuvassa kioski 30-luvulla. Kuvan lähetti Senja Matilainen. Lähde tuntematon.

Kisalan historiasta tiedetään ilmeisesti varsin vähän. Ennen kuin siitä tuli Kisala, se tunnettiin nimellä "Lottala" ja se kuului Lievestuoreen lotille. Kun Lottajärjestö lakkautettiin, Kisala siirtyi Kisan ja vaihtuvien vuokralaisten hoidettavaksi. Kisalan purkamisen moni ajoittaa muistoissaan 60-luvulle.
Tarkennetaan Kisalan tarinaa. Kerro, mitä muistat Kisalasta ja ilmoita, jos albumistasi löytyy lisää kuvia Kisalasta! Yhteyttä voi ottaa esim. sähköpostitse: lievestuoreenkisa@gmail.com

Kuva Lievestuoreen Lottalasta. Kuvan lähetti Sari Pokela (os. Keikkonen)

Kisala. Valokuvan lähetti Senja Matilainen. Kuvaaja tai vuosiluku eivät ole tiedossa

Viimeisin kuva on nähtävissä suurempana ja värillisenä sivulla: http://www.peda.net/img/lehti/lehti2739/lieves60b_0007_NEWa.jpg

Mirja Lammin maalaus Kisalasta

Lievestuoreen Kevättori -tapahtumassa (toukokuussa 2022) juhlistettiin 95-vuotiasta Lievestuoreen Kisaa ja saimme lahjoituksena seuralle Mirja Lammin akvarellin. Ohessa saateteksti ja kuva maalauksesta kehyksissään.

Lähteet:

(1) Blogiin kerätyt muistot ja tarinat: Muistoja Kisasta ja Kisapurresta
(2) http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/historiaa?m=content&a_id=31
(3) http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Lyhyet-20.9./157905

Juhlavuosi näkyy kylänraitilla

Kyltit

Juhlavuodesta ja tapahtumista tiedottavat Laukaan Vattipajalla teettämämme pienempi a-telineeseen kiinnitetty kyltti, sekä nyt myös tienvarsikyltit Liepeentien varressa. Suur-Savon Sähkön banneri on myös näkyvillä juhlavuoden tapahtumissa. Yritys on juhlavuoden pääyhteistyökumppani.

Pipot ja pannat

Kylällä saattaa kävellä vastaan Kisan uusia pipoja ja pantoja, joita myydään seuran tapahtumissa 10e/kpl.

Tuotteita voi halutessaan tiedustella tapahtumien ulkopuolella sähköpostitse lievestuoreenkisa@gmail.com (minimitilaus 3 tuotetta, nouto Lievestuoreelta tai vaihtoehtoisesti postitus, jolloin postikulut lisätään painon mukaan)

Kylteissä sekä pipoissa ja pannoissa on seuran uusi logo, joka uudistui juuri juhlavuoden kynnyksellä, loppuvuodesta 2016. Sen suunnitteli paikallinen Jenora Design seuran hallituksen toiveiden mukaisesti. Logosta on kolme eri väriversiota: musta, vihreä ja keltainen. Erikseen toteutettu juhlavuoden logo näkyy esim. A-telineen ilmoituksessa ja yleislogo on painettu pipoihin/pantoihin sekä tienvarsikyltteihin.

Kisan lajit esille juhlavuoden aikana

Lajien kirjoa

Kisan historian varrelta löytyy monenlaisia vaiheita ja lajit ovat tulleet ja menneet. Uusien lajien takaa löytyy yksi tai useampi aktiivi, joka omalla panostuksellaan saa aikaan sen, että lajin pariin saadaan harrastajia ja riittävät resurssit (välineet, tilat.. jne.). Yleinen ilmapiiri ja menestyneet sekä karismaattiset urheilijat Suomessa ja maailmalla vaikuttavat lajien suosioon myös paikallisesti. Oheiseen listaan on koottu lajeja, joissa on vuosien varrella ollut harrastajia ja kilpailijoita Kisan nimissä
(painonnosto lisätty 18.4.17).

Puuttuuko listalta mielestäsi joku laji? Kommentoi tämän kirjoituksen alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä viesti: lievestuoreenkisa@gmail.com

Juhlavuoden aikana nostamme esiin vain joitakin lajeja, joita seuran nimissä on harrastettu. Tähän mennessä on mainittu mäkihyppy, soutu sekä nykyisistä lajeista boccia sekä salibandy. Onko joku laji, joka mielestäsi ansaitsee erityistä huomiota? Vinkkaa siitä meille, niin pengomme arkistoja :)

Huhtikuu on lentopallokuukausi

Huhtikuu on juhlavuoden lentopallokuukausi, joten seuraava lajikatsaus kertookin Kisan lentopallohistoriasta. Jos sinulla on muistoja tai tarinoita lentopallokentiltä, lähetä jutut sähköpostilla (lievestuoreenkisa@gmail.com) tai kommentoi blogiin!

Lentopallokuukausi sai juhlavan alun, kun Kisan naiset ottivat mestaruuden lentopallon Keski-Suomen sarjassa. Peliraportti luettavissa seuran kotisivuilla.


p.s. Jos blogin kommentointikenttä ei näy, klikkaa tästä, tai bloggauksen otsikosta, jolloin sivu aukeaa uudelleen ja kommentointikenttä ilmestyy sivun alareunaan.

Lajiesittelyssä: Salibandy

Lievestuoreen Kisan salibandyjaosto

Kisan salibandyjaoston perustivat Pete Heinonen (puheenjohtaja) ja Pekka Penttinen (sihteeri) vuonna 2006. Aikaisemmin Päivi Salo oli tuonut sählyharrastuksen MLL:n kautta Liepeen äideille ja isille. Tarkoituksena oli saada salibandy tutuksi lievestuoreelaisille. Liittymällä Kisaan pyrittiin saamaan laajempi tuki salibandyn harrastajille urheiluseuran kautta sekä edistää sen toimintaa. Päivikin toimi salibandyjaoston puheenjohtajana useita vuosia.

Lievestuoreelta on ponnistanut muutama tämänkin päivän huippunimi. Aki Kolari on pelannut Happeen A-pojissa SM-sarjaa ja pelaa tällä hetkellä divarin kärkijoukkueessa Kuopion Welhoissa. Eino Heinonen voitti kaksi vuotta sitten nuorten MM-kultaa salibandyssä Ruotsissa pelaten maajoukkueessa ykkösketjussa.

Lajista lyhyesti

Salibandy on Suomen kolmanneksi suosituin palloilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen rekisteröityjen pelaajien mukaan mitattuna (yli 50 000 lisenssipelaajaa) tällä hetkellä. Maantieteellisesti salibandya pelataan ympäri Suomea.

Salibandyssa kentällä on yhdestä joukkueesta samanaikaisesti viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Joukkueeseen kuuluu tavallisimmin 15-20 pelaajaa. Salibandykentän koko on 40 x 20 metriä, jota ympäröi 50 cm:n korkuinen kaukalo. Pelialusta on tavallisimmin synteettistä materiaalia (esim. muovimatto ja massa) tai parkettia (puu).

Lajista käytetään myös usein nimitystä sähly, jolla kuitenkin nykyään tarkoitetaan lähinnä kaveriporukoissa leikki- tai kuntoilumielessä pelattavaa salibandyn varianttia, jossa sääntöjä on muokattu tilanteeseen sopiviksi.

Lähteet:
Floorball.fi
Salibandy Wikipediassa
Sähly Wikipediassa

Salibandyharrastajat Lievestuoreella

Tällä hetkellä seura tarjoaa salibandyharrastusta kaikenikäisille jäsenilleen. Aikuisille salibandyharrastusta on tarjolla sekavuorojen muodossa, lisäksi naisille on oma harrasteryhmä. Aikuisia harrastajia on tällä hetkellä n.60 henkilöä. Tällä kaudella Kisan naisten joukkue pelaa 4.divarissa. Joukkueesta lisää tietoa joukkueen sivulla. Joukkueen taivalta voi seurata myös facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/kisansbnaiset/

"Salibandyssä on parasta nopeat tilanteet ja vauhti. Sitä harrastaessa pysyy hyvässä kunnossa. Salibandy on joukkuelaji/sosiaalinen laji"

"Salibandyn harrastamiseen tarvitsee vain mailan ja sisäpelikengät ja joustavat vaatteet, joilla voi liikkua."

Salibandytoimintaan ovat tervetulleita kaikki!

Aikuisten harrastevuoroille voivat tulla sekä naiset, että miehet. Vuorolle voi tulla suoraan sen kummemmin mitään ilmoittamatta. Facebookista löytyy harrastajien ryhmä (Lievestuoreen Kisa/Salibandy), johon toivotetaan kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi!
Aikuisten sekavuorot pyörivät huhtikuun loppuun saakka maanantaisin ja torstaisin klo 20-21.00. Kertamaksulla 3€/kerta pääsee tämän loppukevään vuoroille. Maksu maksetaan Päivi Salolle vuoron alussa. Samoin naisten ja nuorten (14v. ylöspäin) vuoro on sunnuntaisin klo 18.30-19.30. Kertamaksulla pääsee myös tuolle vuorolle.

Junioritoimintaa on 4-vuotiaista alkaen. Ryhmistä ja joukkueista saat lisätietoja seuran kotisivuilla

Maaliskuun viimeisellä viikolla kertakävijät pääsevät ilmaiseksi pelaamaan sekavuorolla sekä naisten/nuorten vuorolla. 


SALIBANDYTAPAHTUMIA: 

19.3. Juniorien salibandyturnaus sekä 1.4.2017 Sekasäbäturnaus

 

  

Salibandyjaoston oimintaan voi tutustua tarkemmin kotisivuilla

Historiaa osa 4: Soutu

Kisan soutuhistoria sai alkusysäyksen 1958 Lauri Haarlan lahjoitettua seuralle kaksi sisähankanelosvenettä. 20.5.1958 pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjassa on maininta: "Kokouksen lopuksi käytiin edellisenä päivänä tulleita kilpasoutuveneitä katsomassa."

Lievestuoreelle syntyi mahtava innostus uutta lajia kohtaan ja vain viisi vuotta myöhemmin..

Vuoden 1963 SM-soudut A-luokassa kilpailtiin 4.8. Lievestuoreella. Paikan päällä oli lähes kaksisataa soutajaa 43 venekunnasta. Ohessa Urheilulehden juttu aiheesta (kiitokset Urheilumuseon Kalle Rantalalle arkistojen penkomisesta)  Katso juttu isompana

"Soutu-urheilu on saanut pienessä ajassa paikkakunnalla suuren suosion ja isäntäseura tuli pistelaskussa kuudennelle sijalle, jota voidaan pitää mainiona saavutuksena huomioon ottaen seuran vielä toistaiseksi pienen venekaluston" (Urheilulehti 6.8.1963)

Menestystä tuli SM-souduissa vuosina 1964 (Naantalissa) ja 1965 (Jämsänkoskella), jolloin joukkue voitti Suomenmestaruuden luokassa kevyt nelonen.

Lievestuoreen Kisan juniorit (alle 17-vuotiaat) voittivat myös suomenmestaruuden 1964 (tulostaulukko).

Muistelutapahtuman videolla Pauli Inkeroinen esittelee mitalejaan (videon kohdassa 03:01)

Suomenmestaruusmitalit 1964 ja 1965

Kisan soutujoukkueen paras saavutus lienee sijoittuminen hopealle Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa vuonna 1965, Oslossa (liite Soutuliiton toimintakertomuksesta). Joukkueen kokoonpano: Leevi Fränti, Pauli Inkeroinen, Pauli Saikkonen, Seppo Kovanen, Pekka Luhanko ja Heikki Luhanko (perämies).

Soutumuistoja lisää Paulin ja Mikko Äijäsen kertomana. Tämä ja muut muistelut löytyvät sivulta Muistoja Kisasta ja Kisapurresta.

Soutujoukkue palaa Jämsänkoskelta 1965 (kuva seuran arkistoista)

Kilpailijoiden ja veneiden kuljetuksessa käytettiin oheista menopeliä (kuva Tuula Kovasen albumista)

Soutukilpailun yleisöä, tunnistatko ketään? (kuva Tuula Kovasen albumista)

Jakamaton mitali Lievestuoreella 1963 järjestetyistä kilpailuista