1927:
- Ensimmäinen pöytäkirja ikinä
- Pöytäkirja joka tehtiin Lievestuoreella Haarlan selluloosayhtiön johtajan konttorissa voimistelu- ja urheiluseuran perustavassa kokouksessa 3.12.1927. Läsnä oli 24 henkilöä.
Samassa kokouksessa seuran nimeksi hyväksyttiin Lievestuoreen Kisa. Jäsenmaksuksi määrättiin 12 Suomen markkaa vuodelta.
1928:
- On päätetty, että seura ei liity Suomen voimistelu- ja urheiluliittoon, ja pitäytyy muutenkin erossa lajiliitoista toimien vain paikallisena seurana.
- Ehdotettiin Suomen Urheilulehden tilaamista seuralle. Järjestetty hiihtokilpailuja ja tansseja.
(Ensimmäiset vuodet Haarla antoi tiloja ja materiaaleja seuran käyttöön vastikkeetta).
- Esitetty ohjelmallisten iltamien järjestämistä.
1929:
- Normaalia toimintaa: hiihtokilpailuja, voimistelua ja painia. Vappuna kevätkarnevaalit.
- Keskusteltiin seuran puvusta ja merkistä. 20.7.1929 kokouksessa: "Urheilupuku päätettiin seuraavaksi: Mustat urheiluhousut ja valkoinen lyhythihainen tai hihaton paita, seuramerkki, jonka läpimitta on 80 mm tulee urheilupukuun mustasta verasta tai molskista joko neulomalla se paitaan tai tehtynä valkoiselle aluskankaalle. Painipuku tulee olemaan musta painitrikoo varustettuna seuran merkilla rinnassa". Pukukoodi on ollut verraten tarkka jo tuolloin...
- SVUL:in jäseneksi.
1930:
- Kisa järjestää piirikunnalliset painikilpailut. Painikilpailuihin pilettien hinnat määrättiin seuraavasti: 5 markkaa, pojilta 3, tanssiaisiin painien jälkeen 7 mk.
- Keväällä 1930 on päätetty järjestää kansalliset painikilpailut.
- Myös hiihtokilpailuja on järjestetty edelleen.
- Vappuna järjestetty naamiaiset (Naamiasten tuotto päätetty laittaa urheilukentän kunnostukseen)
1931:
- Kisa on ottanut järjestääkseen Haarla-yhtiöiden urheilukilpailut. (Ei aikasidonnainen asia, muulloinkin kuin -31)
- Toukokuussa 1931 Kisa on päättänyt lahjoittaa kenttärahastoon 5000mk, ja Haarla-yhtiö osallistui kenttärahastoon suuremmalla summalla.
- Kesällä -31 laajennetaan yleisurheiluun ja uintiin.
- Myös hiihtoa ja tanssi-iltamia. Sekä tietysti painia.
1932:
- Hankitaan seuralle yleisurheiluvälineitä
1933:
- Sovitaan, että urheilukentän vapaa käyttöoikeus kestää seuraavat 10 vuotta.
- 21.1. päätettiin ostaa seuralle kahdet isot ja 7 pienempiä pesäpallorukkasia.
- 13.6. päätettiin ostaa Kisalle potkupallo.
- Valtiolta pyydetty rahaa kentän kunnostukseen
1934:
- 30.4. Päätettiin osallistua seuran jäsenien pesäpallokäsinehankintaan (50%), vanhoja seuran omistamia pesäpallokäsineitä päätettiin myydä jäsenille 25% ostohinnasta.
1935:
- 23.11. järjestetty tanssi-iltamat olympialaisrahaston hyväksi. Orkesterin sijasta päätettiin vuokrata gramofoniradio, joka annettiin herra Lehtosen huoleksi.
1936:
- Nyrkkeily mukaan seuran toimintaan.
1937:
- Jaostoja Paini, kenttäurheilu, hiihto, pesäpallo, nyrkkeily. (Liityttiin myös Suomen nyrkkeilyliittoon)
- Lopetettu pesäpallokäsineiden ostojen avustukset.
- "Päätökseksi tuli myöskin että jos joku seuran jäsenistä esiintyy humalaisena tai muuten häiriötä tuottavana juhlissa tai julkisilla paikoilla, julistetaan kilpailukelvottomaksi yhdeksi vuodeksi ja pahimmassa tapauksessa erotettavaksi seuran jäsenyydestä".
1940:
- 8.3. päätettiin järjestää jäsentenvälinen 10 kilometrin hiihtokilpailu ja myöhemmin illalla tanssiaiset, jossa jaettiin vuonna 1939 jakamatta jääneet palkinnot(miksi ei jaettu silloin?)
1943:
- 19.1. Pykälä 1. Päätettiin ottaa johtokuntaan lisää jäseniä sodassa olevien tilalle. Samassa kokouksessa päätettiin jatkaa toimintaa poikien voimistelun ja hiihdon kehittämiseksi.
1945:
- 15.1. kokouksessa pidettiin hiljainen hetki sodassa kaatuneiden jäsenten muistolle.
- Helmikuussa seura liittyi Suomen palloliittoon.
- 23.4. päätettiin että seura hankkii tarvittavan määrän jalkapallokenkiä, jäsenten omia kenkiä korjataan seuran laskuun. Hankintoihin on varattu 7000mk.
1946:
- 25.1. seuran sihteerin ja rahastonhoitajan yhteisistä tehtävistä päätettiin antaa palkkio, jonka suuruudeksi määrättiin 2500 mk vuodessa.
1947:
- 15.7. Päätettiin järjestää Laukaan pitäjäottelu.
1948:
- Hankittu 10 pesäpallomailaa. Samassa kokouksessa on päätetty, että kaikkiin seuran järjestämiin urheilukilpailuihin pääsevät sotainvalidit ilmaiseksi.
- 11.10. Seura maksoi pesäpallojaostolle Haukivuoren pelimatkan pitkin hampain, vaikka perille olisi päässyt myös junalla. Jaoston johtajaa nuhdeltiin, kun hän oli ollut huolimaton joukkueensa kokoonkutsussa...
1949:
- Vuosikokouksessa päätettiin, että kilpailijoiden edustuspäiväraha nostetaan 200mk:aan
- Koripalloilijoille annetaan paidat pestyinä kevätkauden kilpailuihin, ja edellytetään että ne myös palautetaan pestyinä kauden päätyttyä.
- Seuralle kuuluvan hyppyrimäen vuokrauksesta muille seuroille päätettiin, että asiaan palataan sen jälkeen kun a.o. seurat ovat jättäneet anomuksen Kisalle.
- 7.3.1949 päätettiin ottaa selvää kuinka voidaan vakuuttaa seuran jäsenet.
- 9.6. hyväksyttiin Kisan ja Toiveen välisten vuotuisten maastojuoksukilpailujen säännöt
- 29.7. päätettiin, että kun seura tekee suurempia ostoja, niin niistä päättää johtokunta. Samassa kokouksessa päätettiin ostaa lentopallo.
- 7.12. päätettiin osallistua Keski-Suomen maakuntaviestin hiihtoon yhdellä joukkueella.
1950:
- 20.1. keskusteltiin hyppyrimäen kunnostamisesta, mutta asia jätettiin toistaiseksi. Samassa kokouksessa seura pidättäytyi lähettämästä osallistujaa Ounasvaaran hiihtokilpailuihin seuran taloudellisen tilanteen vuoksi.
- 3.5. on kannatettu piirin Itä-Länsi-ottelusuunnitelmaa, ja on päätetty hankkia palloliitolta kaksi erotuomaripilliä.
- 20.6. Seuran kalustoarvo palovakuutusta varten on arviotu 220000 mk.
1951:
- 21.4. päätettiin hankkia urheiluaiheisia filmejä esitettäväksi seuran voimisteluilloissa. Samassa kokouksessa päätettiin antaa tehtäväksi O. Herraselle hankkia jalkapallojaostolle palloja 3 kappaletta, sekä jalkapallokenkiä (kumisia) 13 paria.
1952:
- 18.1. Tehtaan johdolle päätettiin tehdä anomus entisen yhteiskoulun käytössä olleen isomman rakennuksen saamiseksi Kisan käyttöön.
- 29.2. Lievestuoreen yhteiskoulun vihkiäisjuhlaan 9.3. seuraa edustamaan valittiin R. Hyvärinen, Anna-Liisa Aronen ja A. Siikavirta. Samassa kokouksessa olympiakisojen lipputilauksia ottaa vastaan seuran sihteeri.
- 13.3. suoritettiin olympiakisojen pääsylippujen jako. Pääsylippuja annettiin sellaisille seuran jäsenille, jotka ovat alttiisti ottaneet osaa seuran toimintaan. Tilatut liput maksetaan seuran varoista, mutta lipunsaajilta kerätään maksu mahdollisimman pian.
- 21.4. Johtokunta suostui pesäpallojaoston pyyntöihin saada uudet pelipaidat. Paitoja hankitaan 10 kappaletta, ja niiden tulee olla pumpulista valmistettuja ja hinnaltaan enintään 1300mk kappaleelta. Väriltään tulee paitojen olla sellaiset, että ne erottuvat helposti tavallisista urheilupukimista.
- 9.7. XV Olympia Helsinki 1952 voimistelun 30.7.1952 näytösjoukkueeseen seurasta osallistuvalle kahdeksalle voimistelijalle korvataan matka Lievestuore-Helsinki-Lievestuore halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kuitenkaan karjavaunukuljetusta käyttäen.
1953:
- 17.2. Vuoden 1952 pallojaosto velvoitettiin hankkimaan (ei seuran varoilla) kaksi jalkapalloa huolimattomuutensa takia hukkaamien tilalle.
- 23.2. Hiihtomäkiasiasta virisi pitkä keskustelu, jonka aikana puoleen ja toiseen esitettyjen mielipiteiden jälkeen päätettiin, että johtokunta kokonaisuudessaan ottaa selvää uudesta hiihtomäen paikasta. Lumen lähdettyä käyvät johtokunnan jäsenet tarkemmin paikkaan tutustumassa.
- 29.5. Vuonna -52 hankittujen pesäpalloilijoiden uusien pelipaitojen käytön suhteen päätettiin antaa paidat sekä pesä- että jalkapalloilijoiden käyttöön harkinnan mukaan.
- 29.5. Naisten kurssitoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, edellyttäen että kurssitoiminnasta otetaan selvää ennenkuin tyttöjä lähetetään kursseille.
- 25.9. Hiihtomäki päätettiin rakennuttaa entiseen paikkaan, sekä saattaa se käyttökuntoon hieman suurentaen talveksi 1954.
1954:
- 14.1. SVUL:n liittokongressiin, prof. Ivar Wilksmanin satavuotis-syntymäjuhlan kunniaksi järjestettyyn, päätettiin luetun kirjelmän perusteella lähettää yksi edustaja, jonka lähemmin määrää uusi johtokunta. Matkarahoiksi määrättiin 3500mk.
- 29.3. tanssilavan rakentamisen suhteen tehtiin myönteinen periaatepäätös ja asiaa edelleen ajamaan valittiin puheenjohtajan lisäksi P. Sallinen. Asian jouduttamiseksi annettiin kiireiset evästykset.
- 8.10. Urheilukenttäasian tultua ajankohtaiseksi insinööri Valjakan käynnin johdosta, jolloin hän oli ehdottanut 350:n metrin radan riittävän Lievestuoreelaisen urheiluväen käyttöön, käytettiin useita pitkiä ja perustelevia puheenvuoroja asiasta, ja päästiin yksimielisyyteen siitä, että on saatava rata tehtyä 400 metrin mittaiseksi jo kilpailu- ja rakennuskustannusteknillisessä mielessä. Päätettiin lähettää kunnanhallitukselle ensi tilassa kirjelmä 400 metrin radan puolesta.
1955:
- 14.1. Vuosikokoukselle päätettiin ehdottaa valmistautumista huolellisesti (Suomen suurkisa 1956) voimistelunäytökseen.
- 31.1. uuden hyppyrimäen työpiirustusten vihdoinkin valmistuttua kokoonnuttiin keskustelemaan ja ratkaisemaan veikkausvara-anomukseen liittyviä kysymyksiä. Anomus päätettiin viedä viipymättä postiin jotta se ehtisi lähteä tammikuussa...
- 5.4. Olympiamerkkiä päätettiin myydä mahdollisimman paljon, ja myyjäksi päätettiin pyytää puheenjohtaja V. Piiparista, joka suostui mielihyvin.
- 20.4. Sankarihautarahastoon päätettiin sijoittaa 5000mk joka päätettiin toimittaa lähitulevaisuudessa.
- 12.5. Hiihtomäen rakentajille myönnettävissä palkanmaksuissa tullaan käyttämään seuraavaa menetelmää:
- Joka toinen perjantai annetaan etuantina sovittu summa
- Ja taas joka toinen perjantai tililistan mukaan, josta vähennetään etuanti ja verot
- 11.11. Sen johdosta, että hiihtomäen valaistusasiassa ei ole päästy tuumaakaan eteenpäin päätettiin valtuuttaa seuran puheenjohtaja neuvottelemaan alustavasti Suur-Savon Sähkön piiriteknikko P. Ahosen kanssa valoteknillisistä asioista. Asiaa pidettiin kiireellisenä sen johdosta, että valot saataisiin jo tulevana talvena käyttöön.
1956:
- 11.4. Neuvoteltiin kaikista toimintamuodoista, ja niiden kehittämisestä kaikilla seuran toiminta-aloilla, ja päätettiin antaa kehoitus kaikille jaostojen johtajille piristää toimintaa entisestään.
- 22.5. Päätettiin ostaa seuralle sen käyttöön matkakirjoituskone Erika-10. Sihteeri hoitaa ja vastaa sen käytöstä ja huollosta.
- 22.5. A. Paussu esitti suunnistusjaoston johtajana, että seura tulisi järjestämään 2.9.1956 SSL:n K-S-piirisuunnistamiskilpailut, jotka piiri oli anomusestamme myöntänyt. Asialle annettiin myöntävä päätös.
1957:
- 8.2. Päätettiin poikkeuksellisen talven takia luopua luistinratamestari-asiasta. Päätettiin palata asiaan syksypuolella kesää.
- 7.3. Keskusteltiin uudesta tanssilava-asiasta hyvin pitkään ja tultiin siihen päätökseen, että asian ottavat hoitaakseen Eino Marttinen ja Tatu Tuominiemi.
- 8.10. Valmisteltiin piirin ehdotus pitää 3. kansalliset hiihto- ja mäenlaskukilpailut 11-12.1.1958. Piirin toivomus nuorten PM-kilpailujen järjestämisestä meillä ei päätetty ottaa, koska omat 30-vuotisjuhlakilpailut ovat edellä varsinkin toimihenkilöiden suhteen. Samassa kokouksessa päätettiin ostaa teräsmittanauha, jos mahdollista niin 50:n metrin mittainen.
- 10.12 Mäkisuksiasiasta päätettiin seuraavaa: Ostetaan seuran laskuun 3 paria mäkisuksia nuoria mäkipoikia varten, jotka sitten suorittavat suksien hinnan 4 kuukauden maksuajalla. Muussa tapauksessa ellei ao. poika suorita maksua, perii seura sukset takaisin. Samassa kokouksessa päätettiin lahjoittaa yhteiskoululle kahden tuolin hinta eli 3000mk.
1958:
- 8.1. (Seuran 30-vuotisjuhla) Tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja Eino Marttinen lausuen tehtaan johdolle muutamia kohteliaisuuden sanoja ja kiitoksia annetusta avusta.
- Insinööri K.W. Myyrä puhui lipun naulaamisesta ja niihin kuuluvista velvoituksista. Lipun tehtäväksi antoi hän nuorison luokse vetämisen urheilun pariin. Lippua on puolustettava kaikissa tilanteissa, että lippu ei joutuisi minkäänlaisen häväistyksen kohteeksi, toivottaen onnea ja lausuen menestyksen sanoja sekä lipulle että varsinkin seuralle.
- 17.1. Luistinradan soittoiltoja päätettiin pitää useita vastaisuudessa. Toinen kerta keskiviikkona 22.1. Lipun hinnaksi määrättiin 30mk.
- 27.3. Pesäpallosarjoihin päätettiin ilmoittaa seuraavat joukkueet: Miesjoukkue maakuntasarjaan, yksi alle 18v-joukkue, yksi alle 16v-joukkue, 2 joukkuetta alle 14v-sarjoihin, yksi naisjoukkue ja yksi tyttöjoukkue piirisarjoihin. Pesäpallopukutilaus päätettiin postittaa ja mallipuku palauttaa seuraavana päivänä Kisa-asu Oy:lle Helsinkiin.
- 1.4. Tarinoitiin pitkään tanssilava-asiasta, ja päätettiin pistää töpinäksi, että kevään ensitanssit jouduttaisiin pitämään jo helluntain maissa.
- 20.5. Kokouksen lopuksi käytiin edellisenä päivänä tulleita kilpasoutuveneitä katsomassa.
- 12.9. Päätettiin vuokrata Lievestuoreen ammattiautoilijoille Kisapursi heidän pyyntönsä perusteella tanssien pitoa varten. Vuokrahinnaksi määrättiin 10000 markka ja 2000 markkaa sähköstä.
- 23.9 Päätettiin, että pesäpalloilijoille ja heidän lähimmille omaisilleen järjestetään päättäjäiset Haarlan virkailijakerholla lauantaina 4.10. kello 19. Samalla jaetaan pesämalja ja 12 kappaletta muistolautasia virallisissa otteluissa pelanneille.
1959:
- 8.1. Päätettiin nimetä kansallisten hiihtojen toimihenkilöstö ja mahdolliset varamiehet. Kilpailujen keskuksena toimii keskuskansakoulu, jonne tulee hiihtolajien lähtö ja maali.
- 20.3. Laukaan pitäjän hiihtomestaruuskilpailuihin otamme osaa ja ratamestariksi nimettiin Eino Kulju.
- 16.4. SVUL:n Keski-Suomen piirin nuorten XVI alueen maastojuoksumestaruuskilpailut päätettiin pitää Kelkkamäessä helatorstaina 7.5. klo 12.
- 3.4. Seuramme eräs "surun lapsi", jäsenmaksujen kerääminen päätettiin aloittaa ripeästi, jos sitten paremmin tulisi valmista.
- 10.7. Kisan nuorten kesäleiri päätettiin pitää Laukaan Tarvaalan Kirkkoniemessä ajalla 30.7. - 3.8.
- 28.9. Puheenjohtaja Marttinen selosti käyntiään isännöitsijän luona taloudellisista asioista. Jäsenmaksujen keräystä päätettiin kiirehtiä.
- 19.11. Päätettiin lähettää Hankasalmen Hangalle onnitteluadressi 30-vuotisjuhlille.
1960:
- 22.4. Viimevuotiseen tapaan tullaan tänäkin kesänä myöntämään alle 12-vuotiaille vapaalippukorttijärjestelmä.
- Ensimmäinen pöytäkirja ikinä
- Pöytäkirja joka tehtiin Lievestuoreella Haarlan selluloosayhtiön johtajan konttorissa voimistelu- ja urheiluseuran perustavassa kokouksessa 3.12.1927. Läsnä oli 24 henkilöä.
Samassa kokouksessa seuran nimeksi hyväksyttiin Lievestuoreen Kisa. Jäsenmaksuksi määrättiin 12 Suomen markkaa vuodelta.
1928:
- On päätetty, että seura ei liity Suomen voimistelu- ja urheiluliittoon, ja pitäytyy muutenkin erossa lajiliitoista toimien vain paikallisena seurana.
- Ehdotettiin Suomen Urheilulehden tilaamista seuralle. Järjestetty hiihtokilpailuja ja tansseja.
(Ensimmäiset vuodet Haarla antoi tiloja ja materiaaleja seuran käyttöön vastikkeetta).
- Esitetty ohjelmallisten iltamien järjestämistä.
1929:
- Normaalia toimintaa: hiihtokilpailuja, voimistelua ja painia. Vappuna kevätkarnevaalit.
- Keskusteltiin seuran puvusta ja merkistä. 20.7.1929 kokouksessa: "Urheilupuku päätettiin seuraavaksi: Mustat urheiluhousut ja valkoinen lyhythihainen tai hihaton paita, seuramerkki, jonka läpimitta on 80 mm tulee urheilupukuun mustasta verasta tai molskista joko neulomalla se paitaan tai tehtynä valkoiselle aluskankaalle. Painipuku tulee olemaan musta painitrikoo varustettuna seuran merkilla rinnassa". Pukukoodi on ollut verraten tarkka jo tuolloin...
- SVUL:in jäseneksi.
1930:
- Kisa järjestää piirikunnalliset painikilpailut. Painikilpailuihin pilettien hinnat määrättiin seuraavasti: 5 markkaa, pojilta 3, tanssiaisiin painien jälkeen 7 mk.
- Keväällä 1930 on päätetty järjestää kansalliset painikilpailut.
- Myös hiihtokilpailuja on järjestetty edelleen.
- Vappuna järjestetty naamiaiset (Naamiasten tuotto päätetty laittaa urheilukentän kunnostukseen)
1931:
- Kisa on ottanut järjestääkseen Haarla-yhtiöiden urheilukilpailut. (Ei aikasidonnainen asia, muulloinkin kuin -31)
- Toukokuussa 1931 Kisa on päättänyt lahjoittaa kenttärahastoon 5000mk, ja Haarla-yhtiö osallistui kenttärahastoon suuremmalla summalla.
- Kesällä -31 laajennetaan yleisurheiluun ja uintiin.
- Myös hiihtoa ja tanssi-iltamia. Sekä tietysti painia.
1932:
- Hankitaan seuralle yleisurheiluvälineitä
1933:
- Sovitaan, että urheilukentän vapaa käyttöoikeus kestää seuraavat 10 vuotta.
- 21.1. päätettiin ostaa seuralle kahdet isot ja 7 pienempiä pesäpallorukkasia.
- 13.6. päätettiin ostaa Kisalle potkupallo.
- Valtiolta pyydetty rahaa kentän kunnostukseen
1934:
- 30.4. Päätettiin osallistua seuran jäsenien pesäpallokäsinehankintaan (50%), vanhoja seuran omistamia pesäpallokäsineitä päätettiin myydä jäsenille 25% ostohinnasta.
1935:
- 23.11. järjestetty tanssi-iltamat olympialaisrahaston hyväksi. Orkesterin sijasta päätettiin vuokrata gramofoniradio, joka annettiin herra Lehtosen huoleksi.
1936:
- Nyrkkeily mukaan seuran toimintaan.
1937:
- Jaostoja Paini, kenttäurheilu, hiihto, pesäpallo, nyrkkeily. (Liityttiin myös Suomen nyrkkeilyliittoon)
- Lopetettu pesäpallokäsineiden ostojen avustukset.
- "Päätökseksi tuli myöskin että jos joku seuran jäsenistä esiintyy humalaisena tai muuten häiriötä tuottavana juhlissa tai julkisilla paikoilla, julistetaan kilpailukelvottomaksi yhdeksi vuodeksi ja pahimmassa tapauksessa erotettavaksi seuran jäsenyydestä".
1940:
- 8.3. päätettiin järjestää jäsentenvälinen 10 kilometrin hiihtokilpailu ja myöhemmin illalla tanssiaiset, jossa jaettiin vuonna 1939 jakamatta jääneet palkinnot(miksi ei jaettu silloin?)
1943:
- 19.1. Pykälä 1. Päätettiin ottaa johtokuntaan lisää jäseniä sodassa olevien tilalle. Samassa kokouksessa päätettiin jatkaa toimintaa poikien voimistelun ja hiihdon kehittämiseksi.
1945:
- 15.1. kokouksessa pidettiin hiljainen hetki sodassa kaatuneiden jäsenten muistolle.
- Helmikuussa seura liittyi Suomen palloliittoon.
- 23.4. päätettiin että seura hankkii tarvittavan määrän jalkapallokenkiä, jäsenten omia kenkiä korjataan seuran laskuun. Hankintoihin on varattu 7000mk.
1946:
- 25.1. seuran sihteerin ja rahastonhoitajan yhteisistä tehtävistä päätettiin antaa palkkio, jonka suuruudeksi määrättiin 2500 mk vuodessa.
1947:
- 15.7. Päätettiin järjestää Laukaan pitäjäottelu.
1948:
- Hankittu 10 pesäpallomailaa. Samassa kokouksessa on päätetty, että kaikkiin seuran järjestämiin urheilukilpailuihin pääsevät sotainvalidit ilmaiseksi.
- 11.10. Seura maksoi pesäpallojaostolle Haukivuoren pelimatkan pitkin hampain, vaikka perille olisi päässyt myös junalla. Jaoston johtajaa nuhdeltiin, kun hän oli ollut huolimaton joukkueensa kokoonkutsussa...
1949:
- Vuosikokouksessa päätettiin, että kilpailijoiden edustuspäiväraha nostetaan 200mk:aan
- Koripalloilijoille annetaan paidat pestyinä kevätkauden kilpailuihin, ja edellytetään että ne myös palautetaan pestyinä kauden päätyttyä.
- Seuralle kuuluvan hyppyrimäen vuokrauksesta muille seuroille päätettiin, että asiaan palataan sen jälkeen kun a.o. seurat ovat jättäneet anomuksen Kisalle.
- 7.3.1949 päätettiin ottaa selvää kuinka voidaan vakuuttaa seuran jäsenet.
- 9.6. hyväksyttiin Kisan ja Toiveen välisten vuotuisten maastojuoksukilpailujen säännöt
- 29.7. päätettiin, että kun seura tekee suurempia ostoja, niin niistä päättää johtokunta. Samassa kokouksessa päätettiin ostaa lentopallo.
- 7.12. päätettiin osallistua Keski-Suomen maakuntaviestin hiihtoon yhdellä joukkueella.
1950:
- 20.1. keskusteltiin hyppyrimäen kunnostamisesta, mutta asia jätettiin toistaiseksi. Samassa kokouksessa seura pidättäytyi lähettämästä osallistujaa Ounasvaaran hiihtokilpailuihin seuran taloudellisen tilanteen vuoksi.
- 3.5. on kannatettu piirin Itä-Länsi-ottelusuunnitelmaa, ja on päätetty hankkia palloliitolta kaksi erotuomaripilliä.
- 20.6. Seuran kalustoarvo palovakuutusta varten on arviotu 220000 mk.
1951:
- 21.4. päätettiin hankkia urheiluaiheisia filmejä esitettäväksi seuran voimisteluilloissa. Samassa kokouksessa päätettiin antaa tehtäväksi O. Herraselle hankkia jalkapallojaostolle palloja 3 kappaletta, sekä jalkapallokenkiä (kumisia) 13 paria.
1952:
- 18.1. Tehtaan johdolle päätettiin tehdä anomus entisen yhteiskoulun käytössä olleen isomman rakennuksen saamiseksi Kisan käyttöön.
- 29.2. Lievestuoreen yhteiskoulun vihkiäisjuhlaan 9.3. seuraa edustamaan valittiin R. Hyvärinen, Anna-Liisa Aronen ja A. Siikavirta. Samassa kokouksessa olympiakisojen lipputilauksia ottaa vastaan seuran sihteeri.
- 13.3. suoritettiin olympiakisojen pääsylippujen jako. Pääsylippuja annettiin sellaisille seuran jäsenille, jotka ovat alttiisti ottaneet osaa seuran toimintaan. Tilatut liput maksetaan seuran varoista, mutta lipunsaajilta kerätään maksu mahdollisimman pian.
- 21.4. Johtokunta suostui pesäpallojaoston pyyntöihin saada uudet pelipaidat. Paitoja hankitaan 10 kappaletta, ja niiden tulee olla pumpulista valmistettuja ja hinnaltaan enintään 1300mk kappaleelta. Väriltään tulee paitojen olla sellaiset, että ne erottuvat helposti tavallisista urheilupukimista.
- 9.7. XV Olympia Helsinki 1952 voimistelun 30.7.1952 näytösjoukkueeseen seurasta osallistuvalle kahdeksalle voimistelijalle korvataan matka Lievestuore-Helsinki-Lievestuore halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kuitenkaan karjavaunukuljetusta käyttäen.
1953:
- 17.2. Vuoden 1952 pallojaosto velvoitettiin hankkimaan (ei seuran varoilla) kaksi jalkapalloa huolimattomuutensa takia hukkaamien tilalle.
- 23.2. Hiihtomäkiasiasta virisi pitkä keskustelu, jonka aikana puoleen ja toiseen esitettyjen mielipiteiden jälkeen päätettiin, että johtokunta kokonaisuudessaan ottaa selvää uudesta hiihtomäen paikasta. Lumen lähdettyä käyvät johtokunnan jäsenet tarkemmin paikkaan tutustumassa.
- 29.5. Vuonna -52 hankittujen pesäpalloilijoiden uusien pelipaitojen käytön suhteen päätettiin antaa paidat sekä pesä- että jalkapalloilijoiden käyttöön harkinnan mukaan.
- 29.5. Naisten kurssitoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, edellyttäen että kurssitoiminnasta otetaan selvää ennenkuin tyttöjä lähetetään kursseille.
- 25.9. Hiihtomäki päätettiin rakennuttaa entiseen paikkaan, sekä saattaa se käyttökuntoon hieman suurentaen talveksi 1954.
1954:
- 14.1. SVUL:n liittokongressiin, prof. Ivar Wilksmanin satavuotis-syntymäjuhlan kunniaksi järjestettyyn, päätettiin luetun kirjelmän perusteella lähettää yksi edustaja, jonka lähemmin määrää uusi johtokunta. Matkarahoiksi määrättiin 3500mk.
- 29.3. tanssilavan rakentamisen suhteen tehtiin myönteinen periaatepäätös ja asiaa edelleen ajamaan valittiin puheenjohtajan lisäksi P. Sallinen. Asian jouduttamiseksi annettiin kiireiset evästykset.
- 8.10. Urheilukenttäasian tultua ajankohtaiseksi insinööri Valjakan käynnin johdosta, jolloin hän oli ehdottanut 350:n metrin radan riittävän Lievestuoreelaisen urheiluväen käyttöön, käytettiin useita pitkiä ja perustelevia puheenvuoroja asiasta, ja päästiin yksimielisyyteen siitä, että on saatava rata tehtyä 400 metrin mittaiseksi jo kilpailu- ja rakennuskustannusteknillisessä mielessä. Päätettiin lähettää kunnanhallitukselle ensi tilassa kirjelmä 400 metrin radan puolesta.
1955:
- 14.1. Vuosikokoukselle päätettiin ehdottaa valmistautumista huolellisesti (Suomen suurkisa 1956) voimistelunäytökseen.
- 31.1. uuden hyppyrimäen työpiirustusten vihdoinkin valmistuttua kokoonnuttiin keskustelemaan ja ratkaisemaan veikkausvara-anomukseen liittyviä kysymyksiä. Anomus päätettiin viedä viipymättä postiin jotta se ehtisi lähteä tammikuussa...
- 5.4. Olympiamerkkiä päätettiin myydä mahdollisimman paljon, ja myyjäksi päätettiin pyytää puheenjohtaja V. Piiparista, joka suostui mielihyvin.
- 20.4. Sankarihautarahastoon päätettiin sijoittaa 5000mk joka päätettiin toimittaa lähitulevaisuudessa.
- 12.5. Hiihtomäen rakentajille myönnettävissä palkanmaksuissa tullaan käyttämään seuraavaa menetelmää:
- Joka toinen perjantai annetaan etuantina sovittu summa
- Ja taas joka toinen perjantai tililistan mukaan, josta vähennetään etuanti ja verot
- 11.11. Sen johdosta, että hiihtomäen valaistusasiassa ei ole päästy tuumaakaan eteenpäin päätettiin valtuuttaa seuran puheenjohtaja neuvottelemaan alustavasti Suur-Savon Sähkön piiriteknikko P. Ahosen kanssa valoteknillisistä asioista. Asiaa pidettiin kiireellisenä sen johdosta, että valot saataisiin jo tulevana talvena käyttöön.
1956:
- 11.4. Neuvoteltiin kaikista toimintamuodoista, ja niiden kehittämisestä kaikilla seuran toiminta-aloilla, ja päätettiin antaa kehoitus kaikille jaostojen johtajille piristää toimintaa entisestään.
- 22.5. Päätettiin ostaa seuralle sen käyttöön matkakirjoituskone Erika-10. Sihteeri hoitaa ja vastaa sen käytöstä ja huollosta.
- 22.5. A. Paussu esitti suunnistusjaoston johtajana, että seura tulisi järjestämään 2.9.1956 SSL:n K-S-piirisuunnistamiskilpailut, jotka piiri oli anomusestamme myöntänyt. Asialle annettiin myöntävä päätös.
1957:
- 8.2. Päätettiin poikkeuksellisen talven takia luopua luistinratamestari-asiasta. Päätettiin palata asiaan syksypuolella kesää.
- 7.3. Keskusteltiin uudesta tanssilava-asiasta hyvin pitkään ja tultiin siihen päätökseen, että asian ottavat hoitaakseen Eino Marttinen ja Tatu Tuominiemi.
- 8.10. Valmisteltiin piirin ehdotus pitää 3. kansalliset hiihto- ja mäenlaskukilpailut 11-12.1.1958. Piirin toivomus nuorten PM-kilpailujen järjestämisestä meillä ei päätetty ottaa, koska omat 30-vuotisjuhlakilpailut ovat edellä varsinkin toimihenkilöiden suhteen. Samassa kokouksessa päätettiin ostaa teräsmittanauha, jos mahdollista niin 50:n metrin mittainen.
- 10.12 Mäkisuksiasiasta päätettiin seuraavaa: Ostetaan seuran laskuun 3 paria mäkisuksia nuoria mäkipoikia varten, jotka sitten suorittavat suksien hinnan 4 kuukauden maksuajalla. Muussa tapauksessa ellei ao. poika suorita maksua, perii seura sukset takaisin. Samassa kokouksessa päätettiin lahjoittaa yhteiskoululle kahden tuolin hinta eli 3000mk.
1958:
- 8.1. (Seuran 30-vuotisjuhla) Tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja Eino Marttinen lausuen tehtaan johdolle muutamia kohteliaisuuden sanoja ja kiitoksia annetusta avusta.
- Insinööri K.W. Myyrä puhui lipun naulaamisesta ja niihin kuuluvista velvoituksista. Lipun tehtäväksi antoi hän nuorison luokse vetämisen urheilun pariin. Lippua on puolustettava kaikissa tilanteissa, että lippu ei joutuisi minkäänlaisen häväistyksen kohteeksi, toivottaen onnea ja lausuen menestyksen sanoja sekä lipulle että varsinkin seuralle.
- 17.1. Luistinradan soittoiltoja päätettiin pitää useita vastaisuudessa. Toinen kerta keskiviikkona 22.1. Lipun hinnaksi määrättiin 30mk.
- 27.3. Pesäpallosarjoihin päätettiin ilmoittaa seuraavat joukkueet: Miesjoukkue maakuntasarjaan, yksi alle 18v-joukkue, yksi alle 16v-joukkue, 2 joukkuetta alle 14v-sarjoihin, yksi naisjoukkue ja yksi tyttöjoukkue piirisarjoihin. Pesäpallopukutilaus päätettiin postittaa ja mallipuku palauttaa seuraavana päivänä Kisa-asu Oy:lle Helsinkiin.
- 1.4. Tarinoitiin pitkään tanssilava-asiasta, ja päätettiin pistää töpinäksi, että kevään ensitanssit jouduttaisiin pitämään jo helluntain maissa.
- 20.5. Kokouksen lopuksi käytiin edellisenä päivänä tulleita kilpasoutuveneitä katsomassa.
- 12.9. Päätettiin vuokrata Lievestuoreen ammattiautoilijoille Kisapursi heidän pyyntönsä perusteella tanssien pitoa varten. Vuokrahinnaksi määrättiin 10000 markka ja 2000 markkaa sähköstä.
- 23.9 Päätettiin, että pesäpalloilijoille ja heidän lähimmille omaisilleen järjestetään päättäjäiset Haarlan virkailijakerholla lauantaina 4.10. kello 19. Samalla jaetaan pesämalja ja 12 kappaletta muistolautasia virallisissa otteluissa pelanneille.
1959:
- 8.1. Päätettiin nimetä kansallisten hiihtojen toimihenkilöstö ja mahdolliset varamiehet. Kilpailujen keskuksena toimii keskuskansakoulu, jonne tulee hiihtolajien lähtö ja maali.
- 20.3. Laukaan pitäjän hiihtomestaruuskilpailuihin otamme osaa ja ratamestariksi nimettiin Eino Kulju.
- 16.4. SVUL:n Keski-Suomen piirin nuorten XVI alueen maastojuoksumestaruuskilpailut päätettiin pitää Kelkkamäessä helatorstaina 7.5. klo 12.
- 3.4. Seuramme eräs "surun lapsi", jäsenmaksujen kerääminen päätettiin aloittaa ripeästi, jos sitten paremmin tulisi valmista.
- 10.7. Kisan nuorten kesäleiri päätettiin pitää Laukaan Tarvaalan Kirkkoniemessä ajalla 30.7. - 3.8.
- 28.9. Puheenjohtaja Marttinen selosti käyntiään isännöitsijän luona taloudellisista asioista. Jäsenmaksujen keräystä päätettiin kiirehtiä.
- 19.11. Päätettiin lähettää Hankasalmen Hangalle onnitteluadressi 30-vuotisjuhlille.
1960:
- 22.4. Viimevuotiseen tapaan tullaan tänäkin kesänä myöntämään alle 12-vuotiaille vapaalippukorttijärjestelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti