Historiaa, osa 1: Seuran alkuvuodet

Kurkistus menneseen

Juhlavuoden alussa kerrataan hieman menneiden vuosikymmenten tapahtumia. Jotta on mahdollista ymmärtää aikaa, jolloin Kisa perustettiiin, aloitetaan hieman kauempaa...

Urheiluliikkeen historiaa

"Voimistelu- ja urheiluliike rantautui Suomeen ensimmäisenä myöhemmistä suurista kansanliikkeistä. Suomen ensimmäinen urheiluseura perustettiin vuonna 1856. Urheiluseurojen tehtävänä ei ollut vain koota urheilusta innostuneita lapsia ja nuoria mukaan toimintaan vaan myös kasvattaa heitä järjestykseen, kuriin, raittiuteen ja sivistykseen." (1)

Vuoden 1918 sota vaikutti myös suomalaiseen urheiluliikkeeseen jakaen sen kahtia. Syntyi nk. porvarillinen SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) sekä siitä vuonna 1919 irtautunut TUL (Työväen Urheiluliitto). SVUL:n ja TUL:n välit olivat rikkonaiset pitkään. Se johti siihen, että TUL:n urheilijat eivät osallistuneet muun muassa olympialaisiin, vaan 1920- ja 1930-luvuilla järjestettiin niin sanottuja työläisolympialaisia. (2)

Lievestuoreen Kisan alkutaipaleet

Kisa perustettiin joulukuun 3. päivänä 1927 Lievestuoreelle toiseksi seuraksi aiemmin samana vuonna perustetun Toiveen lisäksi. Katsottiin että toiselle seuralle oli tarvetta, sillä kauppaneuvos Haarla oli kieltänyt erottamisen uhalla työväkeään osallistumasta työväentalon toimintaan millään lailla. Perustamiskokouksessa oli läsnä 24 henkeä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paul Hurme. Seura pyrki muutamana ensimmäisenä toimintavuotenaan toimimaan ainoastaan paikallisella tasolla ns. ”villinä seurana”, ja liittyi SVUL:iin vasta vuonna 1929. (3)

Haarlan merkitys seuran alkutaipaleelle oli merkittävä. Kauppaneuvos luovutti Seurantalon tiloja Kisan käyttöön, rakennutti urheilukentän yhteistyössä seuran kanssa ja hankki erilaisia välineitä seuran käyttöön. Tehtaan taholta saatiin eri urheilulajeille myös päteviä vetäjiä. (3)

Lievestuoreen Kisan ensimmäiset kilpailut olivat hiihtokilpailut tammikuussa 1928. Niihin osallistui yhdeksän hiihtäjää, matka oli 5km. Lehtiartikkeli tapahtumasta oli liitettynä seuran vuosikertomukseen:
 

Samana vuonna oteltiin myös seuraottelu Ruuhimäen Rytinää vastaan - ja hävittiin. Rytinä olikin urheiluseurana Kisan ensimmäinen kilpakumppani. 60-vuotisjuhlille kirjoittamassaan historiikissä Harri Tapper mainitsee lisäksi kamppailut Pönttövuoren Peikkojen ja Lievestuoreen Toiveen kanssa. Ainakin voimistelu, paini, nyrkkeily, yleisurheilu sekä jalkapallo olivat seuran alkutaipaleella suosittuja lajeja. Myös pesäpallo "on ollut ohjelmassa" 30-luvulta alkaen. (4)

Kuva: Pesäpallo-ottelu Kisa-Lahden Mailaveikot Lievestuoreella Kisalan kentällä 29.7.1934.
(Kuva Erkki Turusen kokoelmista)

Kisan pelaajat lyöntijärjestyksessä (seitsemän pelaajaa on tunnistettu): 1.Isännäinen, 2.Onni Herranen, 3.Ahti Viherluoto (Grönholm), pelasi myös Kirissä. 4. ???, 5.Toivo Hoppe, 6. ???, 7.Erkki Vilppunen, 8.Ville Ahvenainen, 9.Suni. Erotuomari: Martti Meriläinen (Hohon koulun opettaja) seisoo syöttölautasen päällä.

Yleisön joukosta on tunnistettu:Yrjö Heino, Lätti, Otto Vireaho, Iisakki Pänkäläinen ja Arvo Mutka.Lahden Mailaveikot voitti ottelun juoksuin 10-0. (5)


Lähteet:
(1) Aaro Harju Kansallinen herääminen, n.d. (http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/ Lainattu 2.1.17)
(2) Wikipedia, (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Valtakunnan_Urheiluliitto Lainattu 2.1.17)
(3) M. Huotari & P. Puupponen 2008: Historian lyhyt oppimäärä (http://lievestuoreenkisa.kotisivukone.com/37 Lainattu 3.1.17)
(4) H. Tapper 1988: Lievestuoreen Kisa 60-vuotias, historiikki 60-vuotisjuhlille.
(5) Valokuvan ja tiedot lähetti Matti Turunen